Psyykkinen kasvu ja kehitys

Miten uskot psykologian voivan kehittää itsetuntemustasi?

Uskon että se vahvistaa itsetuntoani ja identiteettiäni. Se opettaa minua tietämään asioita missä olen hyvä ja kehittää hyvää itsetuntoa. Psykologiassa tarkastellaan itseään ja opitaan tuntemaan itseään. Psykologiassa opetetaan pitämään itsestään, tuntemaan itsensä ja oleman sinut itsensä kanssa.

Lakitehtävä

Miten lait ohjaavat lähihoitajan toimintaa kuntoutumisen tukemisessa?

Kuntoutumisen palvelut pitää soveltua vammaisille henkilöille. On otettava huomioon hänen äidinkielensä, tarpeet ja näkökohdat. Hänelle annetaan kuntoitusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tarpeellisia palveluja. Vammaiselle on järjestettävä kuljetuspalvelut, saattajapalvelut, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua ja tarvittaessa palveluasuminen.
Vammaisen päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selvitytmistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa.

Päivätoimintaa on järjestettävä niin, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan mahdollisesti viisi kertaa viikossa.

Päiväkoti ja lainsäädäntö, sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet

1.Mihin lakeihin päiväkodin toiminta perustuu?

Päivähoitolakiin, perusopetuslakiin, sosiaalihuoltolakiin, laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

2.Miten kunta järjestää lakisääteisen päivähoidon?

Kunnat järjestävät päivähoitoa tarpeiden mukaisesti eri pituisina ja päivän eri aikoihin sijoittuvana toimintana.

3.Millaisia kelpoisuuksia päiväkodin työntekijöillä on? Mitä työntekijöitä päiväkodissa toimii?

Henkilöstöllä on oltava tarvittava koulutus ja perehtyneisyys.
Päiväkoidssa toimii johtaja, jolla pitää olla lastentarhanopettajan pätevyys, opettajina lastentarhanopettajan koulutuksen käyneet, lastenhoitajat lähihoitaja koulun käyneet sekä avustajia, siistijöitä ja keittiöhenkilöstöä.

4.Miten lähihoitajan ja lastentarhanopettajan tehtävänkuvat eroavat toisistaan?

Lastentarhanopettaja on vastuussa kehityskeskusteluista vanhempien kanssa ja heillä on lain mukaan päävastuu siitä, että lapset saavat ikätasolleen sopivaa hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa, eli hän huolehtii, että varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet toteutuvat käytännössä. Hän myös ohjaa lapsia tarvittaessa erityisen tuen piiriin ja seuraa lapsen kokonaiskehitystä.Jos jotain tapahtuu, niin lto on vastuussa siitä. Lto suunnittelee viikkopalavereja, joissa suunnitellaan viikon ohjelma ja muita tärkeitä asioita.


Päiväkodin tehtävä

Miten kuvailet päiväkodin tarkoitusta, tehtäviä ja tavoitteita?

Siellä lasta kuntoutetaan ja hänestä pidetää huolta yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa ja tuetaan vanhempia heidän kasvatuksessaan. Siellä myös valmistetaan lasta peruskouluun.

Ergonomia ja infektiot päiväkodeissa, suunnitelmallinen työskentely

Ergonomia

Kerro kuinka ergonomiaan on päiväkodissa mahdollisuus vaikuttaa?

-Tavaroita nostettaessa oikeaoppiset menetelmät.
-Asentaja- ja satulatuolit ovat hyviä esim. ruokailutilanteissa.
-Pienillä tuoleilla istuessa muista hyvä asento.
-Pukemistilanteissa kaikki eivät ole samaan aikaan eteisessä pukemassa ja pukiessa lasta vartalo ei saa kiertyä. Voidaan istua asentaja- tai satulatuolilla.
-Vessassa on helpompi toimia, jos on kyykyssä toinen polvi maassa. Osa altaista on hyvä olla aikuisten tasolla.
-Vaipanvaihtoon voi lapsi kiivetä itse.
-Oikeat asennot mm. kyykistyessä.
-Huonekalusteet oikean mittaiset, lasten kalustusten kanssa voi käyttää lihaksia apuna.
-On tärkeää tehdä taukoliikuntaa ja liikkua vapaa-ajalla.

Infektiot

Mitä on tehty? Kuinka toimivuutta muutettiin?

Päiväkoteihin on tehty erityinen infektioiden torjuntaohjelma:
-käsienpesun tehostus
-pyyhkeet kertakäyttöisiin
-käsihuuhteen käyttö
-siivouksen tehostaminen ja lelujen pesu
-hampaiden pesu lopetettiin, ksylitolpurkka tai -tabletti korvaa
-vaipanvaihto vain yhdessä paikassa, ja vaihdon jälkeen aina paikan puhdistus

Täit, syyhy ja kihomato

1.Lapsilla on todettu täitä, miten ohjeistat vanhempia?
Ilmoitetaan ensin päivähoitoon/kouluun ja tutuille ja ystäville kenen kanssa lapsi ja muu perhe on ollut yhteydessä. Täit poistetaan täinpoistoaineella esim. täishampoo tai -öljy. Poistoaineen ohjeita on noudatettava tarkasti, että se tehoaa ja että aine tehoaa tarpeen mukaan tulevaisuudessakin. Pojilla hiukset on myös helppo leikata aivan lyhyiksi. Saivareita, eli valkoisia munia voidaan poistaa hoidon jälkeen pääkammalla. Hoito on tehtävä kaikille perheejäsenille, joilla on täitä samaan aikaan, etteivät ne tartu uudestaan. Normaali peseminen 60:ssä asteessa pesuaineen kanssa, pakastaminen tai sauna yön yli sekä muovipussiin sulkeminen kahdeksi viikoksi nitistää täit vaatteista ja tekstiileistä. Tulee myös muistaa, että perheen koiran turkki on käsiteltävä  permetriiniä sisältävällä paikallisvaleluliuoksella.
Päivähoidossa pitää ilmoittaa heti täiden huomaamisen jälkeen jokaisen vanhemmille ja neuvoa heitä tarkistamaan lastensa hiukset. Lapsi voi mennä päivähoitoon tai kouluun, kun hoito on lopetettu. Ennaltaehkäistäkseen täitä pitkiä hiuksia on hyvä pitää kiinni ja pipot ja kaulaliinat kannattaa laittaa oman takin hihaan.

2. Lapsella on syyhy, miten ohjeistat vanhempia?
Syyhyyn otetaan yleensä Nix nimistä shampoota ja voidetta. Kaikki samassa talossa asuvat ja syyhypotilaan kanssa läheisessä fyysisessä kontaktissa olleet hoidetaan, vaikka heillä ei syyhyä olisikaan. Hoidon jälkeen kaikki vaatteet ja vuodevaatteet vaihdetaan. Kutina voi jatkua hoidon jälkeenkin, mutta siihen saa helpotusta kortisonivoiteella.
Päiväkodissa ilmoitetaan vanhemmille ja kaikki lapset ja työntekijätkin on hoidettava. Lapsten hoidon jälkeen vaihdetaan puhtaat tekstiilit, vuodevaatteet ja vaatteet.

3. Lapsella on kihomatoja. Miten huomaat tämän lapsella? Miten ohjeistat lapsen vanhempia?
Kihomadot huomataan yleensä hakeuduttaessa lääkäriin peräaukon tai välilihan kutinan takia. Oireina on kutina ja yöunet voivat olla katkonaisia ja voi esiintyä yökastelua. Ne ovat pari senttimetriä pitkiä valkoisia matoja. Kihomato hoidetaan apteekista saatavalla lääkeellä. Peräaukko on hyvä pestä aamulla ja illalla sekä alusvaatteet ja vuodevaatteet vaihtaa mahdollisimman usein. Myös kynnet on leikattava lyhyiksi, etteivät munat tartu kynsien alle. Kaikki perheenjäsenet on hoidettava, koska se tarttuu yleensä kaikkiin.
Päiväkotiin lapsi voidaan viedä, mutta kihomadoista pitää ilmoittaa työntekijöille. Kaikki päiväkodissa tartunnan saaneet on hyvä hoitaa samaan aikaan.

Lähteet: sairas lapsi, pilttipiiri, terveyskirjasto

Kuumekouristelu

Mitä kuumekouristelu on?
Kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä häneen saa kontaktia. Kohtaus kestää noin muutaman minuutin.

Miksi ja milloin sitä tulee?
Kun lapsella on kova kuume ja lämpö nousee nopeasti. Niitä tulee n. 2%:lle lapsista ja se on usein periytyvää.

Kuinka sitä ennaltaehkäistään?
Kuumetta pitäisi saada laskemaan. Vaatteitä vähennetään ja huonetta voi tuulettaa.

Kuinka hoidetaan?
Kohtauksen alkamisen jälkeen lapselle pitää antaa mahdollisia lääkkeitä, viilentää ja antaa kuumeenalennus lääkettä.

Itsenäinen tehtävä 4.11.2014

1. Suunnitelmallinen työskentely

Hoito-ja Kasvatustyön prosessi:

1.Mikä tavoite varhaiskasvatussuunnitelmalla on?
Se on valtakunnallinen varhaiskasvatuksen ohjauksen väline. Sen tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle. Sillä halutaan lisätä varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillista tietoisuutta.  Yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden kanssa se muodostaa valtakunnallisesti lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden.

2. Mitä tarkoitetaan verkostoyhteistyöllä?
Verkostoyhteistyötä tehdään lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, esim.  opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimen, seurakunnan ja oppilaitosten kanssa. Verkostoyhteistyön yksi keskeisimmistä tavoitteista on mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa.

3. Tee /kirjoita tiivistelmä luvusta 2. 
Varhaiskasvatus 
Mitä varhaiskasvatus on  ?
- Pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta.
- Sen tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
- Yhteiskunta järjestää, valvoo ja tukee varhaiskasvatusta. Se koostuu hoidon, kasvatuksen ja                 opetuksen kokonaisuudesta.
- Varhaiskasvatuksessa on tärkeää olla ammattitaitoinen ja -tietoinen henkilöstö.
- Varhaiskasvatusta järjestetään yleensä päiväkodeissa, perhepäivähoidoissa sekä erilaisissa                   avoimissa toiminnoissa.
- Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia         määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Keskeisin           oikeus on lapsen ihmisasrvo ja -oikeudet.
Kasvatuspäämäärät
- Kasvattajien on huolehdittava, että nämä kolme päämäärää viitoittavat toimintaa tasapainoisesti     ja riittävän syvällisesti.
-Henkilökohtainen hyvinvoinnin edistäminen
-Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen
-Itsenäisyyden asteittainen lisääminen

4. Mieti mitä lapsen kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen käytännössä tarkoittaa? Mitä siitä kerrotaan varhaiskasvatussuunnitelmassa?
Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsesta saadaan hyvinvoiva sekä hänelle saadaan hyvät edellytykset oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen. Lapsen terveydestä ja tarpeista huolehditaan ja vaalitaan lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja kavereihin. Yritetään muodostaa pysyviä ja turvallisia ihmissuhteita.

2. Lapsen fyysinen kasvu ja kehitys:
Kerro:

1.Millaiseen ravitsemukseen ja ruokailutapoihin mainokset ohjaavat nykyajan lasta?
Mainokset ohjaavat nykypäivän lasta epäterveellisiin ruokailutapoihin ja ravitsemukseen. Lapset haluavat syödä roskaruokaa, herkkuja, rasvaisia ruokia ja valmisruokia, eivätkä terveellistä kotiruokaa. Lapsia ohjataan syömään monia pieniä välipaloja päivän aikana, joten kunnon ruoka saattaa kokonaan unohtua. Ruokailu saattaa olla nopeaa ja se saatetaan syödä vaikkapa olohuoneessa, samalla kun katsotaan televisiota.

2. Mitä lisä vitamiineja Suomessa suositellaan annettavaksi eri ikäisille lapsille? Paljonko missäkin iässä?
Lapsi tarvitsee D-vitamiinilisän.  Alle 2-vuotiaalle annetaan D-vitamiinia kahden viikon iästä lähtien 10µ vuorokaudessa ympäri vuoden. Yli 2-vuotiaat tarvitsevat D-vitamiinivalmistetta  7,5 µg vuorokaudessa ympäri vuoden.

3. Mitä suosituksia lapsille annetaan fluoritablettien käytöstä? Tarvitseeko Virroilla tai omalla paikkakunnallasi antaa ylimääräistä fluoria lapsille? Paljonko ja minkä ikäisille? Miksi fluoria annetaan? 
Fluorihammastahnan käyttö kahdesti päivässä aamuin illoin on nykysuosituksen mukaan riittävää sekä lasten että aikuisten fluorin saannin turvaamiseksi, mutta jos lapsi ei jostainsyystä käytä fluorihammastahnaa, niin voidaan käyttää fluoritabletteja, mutta yleisesti fluoritablettejen käyttöä ei enään suositella. Virroilla ei tarvitse antaa ylimääräistä fluoria lapsille. Fluoria annetaan, koska se ehkäisee hampaiden reikiintymistä.

4. Kuvaile lapsen osallistumista työhön!( Lapsen aika kirjasta s. 235-) Mitä taitoja työhön osallistuminen lapsessa kehittää? Mitä työhön osallistumisessa tulee huomioida?
Jo varhain lapsi alkaa matkia aikusen työtehtäviä ja haluaa tehdä samoja asioita, kuin aikuinen. Lapsi haluaa esim. tiskata ja pestä käsipykkiä. Lapsen tulisi antaa olla mukana työtehtävissä ja harjoitella. Iän mukana lapsen omatoimisuus lisääntyy.
Työhön osallistuminen kehittää lapsessa fyysistä kestävyyttä. Ulkotöissä lapsen vastustukskyky paranee, karkeamotoriikka ja lihasten koordinaatiokyky kehittyy. Erilaisilla työvälineillä työskennellessä silmän ja käden yhteistyö ja hienomotoriikka kehittyvät. Lapsen itsetunto ja vastuuntunto kasvavat työnteossa. Hän oppii kohtaamaan epäonnistumisia, kun jokin työ ei onnistukkaan kuin pitäisi. Hän oppii ymmärtämään harjoittelun ja suunnitelmallisen työskentelyn merkityksen, oppii kantamaan vastuuta, hahmottamaan työprosessin kokonaisuuden, ymmärtämään työn merkityksen ja  tutustuu fysiikan ilmiöihin.
Työhön osallistumisessa tulee huomioida esim. se, että aikuisen tulisi auttaa lapsia hahmottamaan työn kokonaisuuksia, lapset tulisi ottaa alusta asti mukaan työtehtävään. Perhepäivähoidossa pitää huomioida esim. hygienia lasten leipoessa ja auttaessa ruoan laitossa.