Hoitotoimenpide tehtävä

Liman imeminen

Kun/jos potilas kärsii hengitysvajauksesta, niin silloin yskiminen vaikeutuu ja siten hengitysteihin kertyy limaa. Kun yskiminen ei saa enään limaa irtoamaan, on se imettävä pois tietyin väliajoin. Potilasta imetään, kun hengitysääni rohisee, potilaalla on hengitysvaikeuksia (tuskaisuutta ja levottomuutta), ei jaksa yskiä itse limaa pois tai kun ihon väri sinertyy.
Jos potilas tiedettävästi kärsii hengitysvaikeuksista, on imemiseen tarvittavat välineet oltava sängyn vieressä.
Liman imemiseen tarvitaan
-imulaite (paljon erinäköisiä)
-imuletku
-imukatetri
-vettä suun ja imukatetrin huuhteluun
-n.10ml ruisku
-erilaisia suojia

Imeminen on epämiellyttävää potilaalle, mutta hänelle tulee kertoa, että olo helpottuu paljon imun jälkeen ja se on turvallista. Imemisen aikana on vaikea hengittää, joten pitää pitää välissä taukoja. Kerrotaan tarkkaan mitä tehdään ja miksi.

Kun imetään, kannattaa potilaan vaatteita hieman suojata ja varata viereen paperia. Hoitajalla on suojakäsineet ja tarvittaessa suu-nenäsuojus ja suojalasit. Potilas tulee olla imun aikana selällään ja imuteho täytyy säätää sopivaksi ennen aloittamista. Katetrista poistetaan suojapaperi, imetään ensin hieman vettä ja siten kostutetaan katetri ja sitten aloitetaan imemään. Ensin imetään nielusta, sitten suusta ja viimeisenä nenästä. Jos suu on täynnä limaa, imaistaan siitä ensin; kielen alta, poskista ja hampaiden välistä. Kun nielua imetään, on huomioitava, että imua ei saa olla kun letkua viedään nieluun, se tuottaa potilaalle turhaa kipua. Siispä on hyvä vaikka letku siksi aikaa, kun se "ujutetaan" nieluun ja kun se on tarpeeksi syvällä, aletaan vasta imemään. Suuta ja imukatetria tulee huuhtoa vedellä kun lopetetaan.
Nenästä imetään vain tarvittaessa ja se tulee tapahtua varoen molemmista sieraimista.
Imemisen loputtua imukatetri irroitetaan letkustosta ja heitetään roskiin. Ympäristö putsataan jos on tullut sotkua.
Imupussi/säiliö vaihdetaan/putsataan, kun se on täynnä. Imuletku vaihdetaan sen likaantuessa ja aina uuden potilaan vaihtuessa. Imukatetri vaihdetaan joka kerta.
Potilaan suuta tulee hoitaa jos häntä imetään. Suun hoito ehkäisee limakalvojen kuivumista ja vahingoittumista, vähentää janon tunnetta, raikastaa suuta ja lisää yleistä hyvinvointia. Suu hoidetaan aamuin illoin.

Lähihoitaja valmistelee imuun, imee ja huoltaa/puhdistaa imuvälineitä.

Kirurgisen potilaan hoitotyö

1. kirurgisen hoitotyön terminologia
perioperatiivinen hoitotyö: Kirurginen hoitotyö, jatkuu pre-,intra- ja postoperatiiviseen hoitotyöhön.
preoperatiivinen hoitotyö: Leikkausta edeltävät hoitotyöt
intraoperatiivinen hoitotyö: Leikkauksen aikaiset hoitotyöt
postoperatiivinen hoitotyö: Leikkauksen jälkeiset hoitotyöt
lyhki: Lyhytjälkihoitoinen kirurgia, potilas kotiutuu sairaalasta 1-3 pvn kuluttua. Leikkauksen jälkeen toipumaan viedään oman erikoisalan vuodeosastolle.
päiki: Potilas tulee ja lähtee sairaalasta samana päivänä.
eksogeeninen infektio: Ulkopuolelta syntynyt infektio, esim. ympäristö, ihmiset. Ehkäistään aseptiikan ja steriiliyden avulla. Vuodeosastolla se ehkäistään hoitamalla alle 1vrk ikäistä leikkaushaavaa steriilisti.
endogeeninen infektio: Tämän infektion takana on piilevä bakteeripesäke potilaassa; kun haava rikkoo elimistön puolustusjärjestelmän, niin pesäkkeen mikrobit leviävät ja kiinnittyvät tuoreeseen leikkaushaavaan. Jos potilas kuuluu riskiryhmään, niin lääkäri voi määrätä ehkäisevän antibioottikuurin.
puhtausluokka: Luokkia on neljä. Luokitellaan leikkaushaavan infektioriskin perusteella. Päivän ensimmäisinä tehdään puhtaat leikkaukset ja viimeisinä likaiset.
laskimoanesteetti: suonensisäisesti annettava lääkeaine nukutukseen
lihasrelaksantti: lääkeaine, joka lamaa lihaksia ja alentaa lihasjännitystä
verityhjiö: tulee, kun verenkierto estetään leikattavasta raajasta
laparotomialeikkaus: vatsaontelon avoleikkaus
tähystysleikkaus: elimistön sisäisiä osia tutkitaan endoskoopilla

2. Eri anestesiamuodoista
anestesia: Nukutus tai puudutus, jossa potilas siis tehdään kivuttomaksi/tunnottomaksi toimenpiteen ajaksi.
yleisanestesia: Nukutus, joka saadaan aikaan kanyylin kautta annettavilla lääkkeillä ja nukutuskaasulla.
selkäydinpuudutus: Tehdään jalkojen alueen toimenpiteissä. Anestesialääkäri ohjaa puudutuskanyylin lannerankojen väliin potilaan ollessa oikeassa asennossa.
epiduraalipuudutus: Puudutusaine ruiskutetaan selkäytimen tyhjiötilaan, joka on lähellä selän ihoa. Vaikutusaika on n.20-30 min.
spinaalipuudutus: Puudutusaine laitetaan selkäydinnestetilaan, joka on kauempana selän pinnasta. Vaikutusaika on n.10-20 min.
paikallispuudutus: Puudutusaine laitetaan kudokseen. Puudutuksen vaikutusaika on suht. lyhyt, joten se sopii pieniin lyhytkestoisiin toimenpiteisiin.
plexuspuudutus: Anestesialääkäri tutkii ultraäänellä hermoja ja pistää puudutusainetta niin että hermot puutuvat ja kipua ei tunnu. Tämä puudutus laitetaan usein hoitamaan kipua toimenpiteen jälkeen, ja siihen se on hyvä, koska puudutus kestää pitkään n.12 tuntia ja häviää vähitellen.

3. Kirurgisen potilaan preoperatiivisesta ohjauksesta ja valmisteluista
Miten ohjaan potilasta ennen leikkausta?
Leikkauksesta, toteutus ja tavoitteet
Syvähengityksen ja yskimisen tärkeys, leikkauskomplikaatiot
Ruokailussa, juomisessa ja erityksessä, kuinka toimitaan ennen leikkausta,mahd. ravinnotta oleminen, suolen tyhjentäminen, lääkkeiden otto tms.
Hygieniassa: kotona peseytyminen ja intiimihygienia, leikkauskunto, meikki, kynsilakka
Liikeharjoitteluissa, kuntoutumisessa: neuvoja, kuinka kauvan kuntoutuminen kestää, onko työkyvytön kuinka pitkään, saako leikattavaa aluetta käyttää
Mahd. apuvälineissä ja niiden käyttämisessä: pitääkö sairaalaan ottaa mukaan apuvälineitä, miten käytetään ja huolletaan
Kotiutumisesta ja sairaalaan tulosta: millä sairaalaan tulleen, kuka hoitaa mahd. kotieläimet, lapset, kuinka kauvan sairaalassa ollaan, tarvitseeko saattajaa, koska pääsee kotiin tai mahd. muualle osastolle. Miten kotona, kuinka kipua hoidetaan

4. Kirurgisen potilaan postoperatiivisesta tarkkailusta
Mitä tarkkailen?
Tajunnantaso, sekavuus, mieliala, lihastoiminta
Kipu, pahoinvointi, leikkaushaavan eritys, vuoto, turvotus
Nesteytys, tippanopeus
Verenpaine, syke, happisaturaatio
Suolen toiminta, virtsaneritys, hikoilu, oksentelu
Lämpötila, ihon väri

5. Leikkauskomplikaatioista
Tavallisimmat leikkauskomplikaatiot
sokki, nestetasapainon häiriöt, verenvuoro, virtsaumpi, haavainfektio, laskimotukos, keuhkoveritulppa (myös muut veritulpat), keuhkokuume, atelektaasi, sydämen toiminnan ongelmat, suolen toiminnan lamaantuminen, suolentukkeuma, ompeleen pettäminen/repeäminen
ehkäisy; kouluttautuminen ja harjoittelu.

6. Kirurgisen potilaan kotiutuksesta ja ohjauksesta
Mitä huomioin kotiuttamisessa?
Haavanhoito ohjeet
mahd. jälkitarkastus, tikkien poisto ohjeistaminen
Kulku kotiin, sairasloman kirjoitus ja lääkereseptien hoitaminen ja lääkkeiden otto ohjeet
apuvälineet ja niiden käyttäminen, miten käytetään, miten esim. kepeillä kävellään ja kuinka kauvan apuvälineitä tarvitsee
tarvitseeko kotiapua, auttaako perhe,  mitä kotona saa ja ei saa tehdä ym.
saako peseytyä normaalisti, ohjeita ja neuvoja nesteytykseen ja syömiseen.