Saattohoito

Saattohoidon haasteet

- Hoidon laatu
- Hoitohenkilöstön työlleen asettamat tavoitteet
- Kivunhoitoa pidetään olennaisimpana, usein psykososiaalisen tuen anto jää vähemmälle
- Yhä useammin ihmiset tahtovat viettää viimeiset aikansa kotona eivätkä sairaalassa=kotihoito
- Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon rajanvedon ongelmat
- Saattohoitokoulutuksen saatavuus ja esim. täydennyskoulutus, erikoistumiskoulutus sekä työnohjaus
- Hoitohenkilökunnan työhyvinvointi
- Saattohoidon suunnitelmallisuus ja vastuut
- Hoitotahto; sen saatavilla pitäminen sekä toteuttaminen
- Saattohoitopotilaan sekä omaisten hyvä kohtelu ja heidän ja hoitajan onnistunut vuorovaikutus
- Saattohoitopotilaan oikeudet, niiden huomiointi ja noudatus
- Omaisten huomioon ottaminen ja myös heidän "hoitonsa"

Hengityksen seuranta

Hengityksestä seurataan:
-Laatua, rytmiä, syvyyttä. Normaali hengitys on tasaista, kevyttä ja säännöllistä. Esimerkiksi kipu saattaa aiheuttaa hengityksen pinnallisuutta.
-Tiheyttä, perusterveellä aikuisella hengitystiheys on noin 12-20x/min. Lapsilla nopeampi. Hengitystiheys saattaa kasvaa esim. astman, vamman tai tiettyjen lääkeaineiden takia.
-Mahdollista yskää
-Hengityksen/yskän limaisuutta tai muita hengitysteiden eritteitä
-Hengitystapaa ja- ääniä, liikkuuko esim koko rintakehä tai vatsan yläosa hengityksen tahdissa, nouseeko rinta molemmin puolin symmetrisesti. Hengitysäänet ovat terveellä ihmisellä suhteellisen äänettömät.
-Mahdollisia hengityksessä ilmeneviä häiriöitä
-Ihon väriä, esim. jos huulet ovat sinertävät, potilas ei saa kunnolla henkeä

Miten seurataan?
-Potilaan kanssa keskustelemalla
-Katselemalla, tarkkailemalla rintakehää-kuuntelemalla tavallisesti tai stetoskoopilla keuhkoja
-PEF-mittarilla joka kertoo uloshengityksen huippuvirtauksen
-Verikaasuanalyysilla, otetaan kun epäillään että hengitys on hapensaannin kannalta riittämätöntä. Näyte otetaan valtimoverestä, lääkäri ottaa sen.  Näytteestä tutkitaan happiosapaine, hiilidioksidipaine ja happo-emätase.
-Pulssioksimetrillä, mitataan veren hemoglobiinin happisaturaatiota eli happikylläisyyttä. Mittaus tehdään yleensä sormenpäähän kiinnitetyllä anturilla.

Metabolinen oireyhtymä

MBO eli metabolinen oireyhtymä on kasa monien sydän- ja verisuonisairausten riskitekijöitä. Näiden sairausten riski terveydelle on suurempi kuin yksittäisten sairauksien yhteissumma. Ihmisillä jotka sairastavat metabolista oireyhtymää on suurentunut riski saada sydäninfarkti tai aivohalvaus. MBO:hon voi liittyä vyötärölihavuus, 2 tyypin diabetes, lisääntynyt veren hyytymistaipumus, kihti, huonot veren rasva-arvot, kohonnut verenpaine, insuliiniresistenssi, depressio sekä uniapnea. Noin joka viides keski-ikäisistä miehistä ja joka kymmenes naisista sairastaa metabolista oireyhtymää.

Metabolista oireyhtymää ehkäistään sekä hoidetaan säännöllisellä liikunnalla, painonhallinnalla sekä terveellisellä ruokavaliolla. Sairauden synty voidaan kokonaan estää normaalipainolla.
Monet ravintolisät ovat myös hyvä apu metabolisen oireyhtymän hoidossa sekä ehkäisyssä, kuten monet laihdutusvalmisteet, sokeroitumista ehkäisevät tuotteet, berberiini, vihreä tee, E-epa, magnesium, foolihappo, B-vitamiini, ubikinoni sekä D-vitamiini. Sairautta voidaan hoitaa osittain lääkkeillä. Lääkkeillä voitaan hoitaa kohonnutta verenpainetta, diabetesta ja myös veren kohonnutta triglyseridi arvoa, mutta tässä lääkkeen teho ei ole hyvä.

Lääkkeen antaminen injektiona

i.m. intramuskulaarisesti= lihakseen

Lihakseen injektiota annettaessa täytyy tuntea hyvin ihmisen anatomiaa, että lääke saadaan annettua turvallisesti ja oikein.
Huomioida täytyy:
- oma-, pistopaikan sekä pistovälineiden hygienia
- että lääke on oikea ja sitä on oikea määrä
- pistopaikka on oikea
- neula on sopivan pituinen
- neula on oikeassa pistokulmassa
Tulee myös ottaa huomioon, että lääke saattaa olla ärsyttävää, ja silloin neula pitää vaihtaa lääkkeen ottamisen ja pistämisen välillä. Tulee välttää pistämistä herkkiin tai kovettuneisiin kudoksiin. Neula on hyvä pistää mahdollisimman nopeasti; "tikkataulu" -pistotekniikalla ja lääke tulee ruiskuttaa hitaasti lihakseen. Neula ei saa liikkua lihaksessa psiton aikana. Kun pistetään lihakseen niin täytyy ennen aineen ruiskuttamista varmistaa, että neula ei ole verisuonessa. Se varmistuu, kun vedät ruiskun mäntää hieman taaksepäin, jos ruiskuun tulee verta niin neula on verisuonessa ja neula sekä sen paikka täytyy vaihtaa. Ruiskutettua aineen tulee odottaa 5-10 sekuntia ennenkuin neulan voi vetää pois. Piston jälkeen neula pistetään särmäjätteeseen ja tarkkaillaan potilaan vointia  haittavaikutusten varalta.
Pistoa ei saa antaa paikkoihin joissa on;
- tulehtuneeseen ihoon
- luomien läheisyyteen
- tatuointien ja lävistysten läheisyyteen
Yleensä lihaspisto annetaan vatsanpuoleiseen pakaralihakseen, pakaralihaksen yläulkoneljännekseen, ulompaan reisilihakseen tai hartialihakseen.

s.c. subkutaanisesti= ihonalaiskudokseen

Ihonalaiskudoskeen annetaan yleensä vain pieniä lääkemääriä. Pientä kipua ja kirvelyä saattaa tuntua pistettäessä ihonalaiskudokseen, mutta se on normaalia.

Tulee huomioida;

- Pistovälineiden, -paikan sekä oma hygienia

- lääke on oikea ja sitä on oikea määrä

- oikea pistopaikka

- neulan oikea pistokulma

Pistettäessä pistokohta puhdistetaan ja siitä puristetaan parin sormen välissä kevyesti. Neula pistetään 45 asteen kulmassa. Lääkeaineen ruiskutuksen jälkeen tulee odottaa pari sekuntia ja neulan voi ottaa pois. Piston jälkeen neula särmäjätteeseen.

Pistopaikkoina yleensä: olkavarsi, reisi, pakarat ja maha.

Huom! Aina täytyy muistaa huolellinen valmistautuminen ja keskittyminen pistoon, se lisää lääkehoidon turvallisuutta. Ennen lääkkeen antoa tulee varmistaa sen oikeellisuus sekä käyttökelpoisuus ja välineiden puhtaus, oma käsihygienia.

Ergonomiatehtävä

Tuolit
Hoivatuolit

Hoivatuoleja ovat tuolit missä on mukava istua sekä ne ovat helppokäyttöisiä ja siirrettäviä. Ne ovat helposti puhdistettavia ja niissä on turvallisen tuntuista istua sekä niihin on saatavilla paljon erilaisia lisävarusteita. Tällaisia tuoleja käytetään yleensä hieman huonokuntoisempien ihmisten kanssa. G-tuolissa tuolin saa säädettyä lepoasentoon, käsinojat saa nostettua halutessaan taakse ja jalkalaudan saa halutessaan nostettua pois. Takapyörät kääntyvät vapaasti erisuuntiin ja etupyörät ovat kiinteät. Tuolin käsinojiin saa myös halutessaan kiinitettyä pöydän. Tuoliin voi halutessaan kiinnittää myös vyön, ettei tuolissa istuja pääse valumaan tai huonoon asentoon.

             


Nojatuolit

Nojatuolit ovat tuoleja joissa on mukava ja turvallinen istua. Niissä on leveät käsinojat ja pehmusteet. Yleensä ne ovat aika korkeita ja korkeutta saa joissakin säädettyä erikseenkin, että niihin on helppo istua ja päästä niistä nousemaan ylös. Tällaisia tuoleja käytetään parempikuntoisilla asiakkailla, jotka pääsevät liikkumaan itse kokonaan tai osittain. Tuolin kankaan saa yleensä valita, mutta kannattaa ottaa materiaali, joka on helppo puhdistaa.




Kotihoitosängyt sekä pöydät

Kotihoitosängyissä päädyn saa nostettua/laskettua, polvia saa koukisettua ja sänkyä saa laskettua ja nostettua säätimestä. Sängyn rungot ovat kodikkaan näköisiä, yleensä puusta tehtyjä. Sängyissä on pyörät ja jarrut. Laidat saa alas/ylös. Kotihoitosänkyhin saa laitoihin kiinnitettyä myös pöydän, jossa on kätevä esim. syödä, tai yöpöydästä saa liikutetua pöytälevyn sängyn ylle.




Patjat ja tyynyt

Sänkyihin on olemassa monenlaisia patjoja ja tyynyjä. Hygieniapatjoja, joissa on vaahtomuovi sisusta ja nestettä hylkivä kangas päällä, joten todella helppo puhdistaa. Viskoelastisia patjoja jotka on suunniteltu normaalia painavammille potilaille ja ehkäisevät painehaavoja. Sekä painehaavapatjoja, jotka toimivat pumpulla. Ne ehkäisevät painehaavoja ja hoitavat niitä. Painehaavapatjoja käytetään potilaille jotka hoidetaan kokonaan sängyssä. Patjan saa kovetettua pumpusta, esim. hoitotoimenpiteiden ajaksi.
Tyynyjä on erimuotoisia ja eri täytteisiä, ja riippuu täysin potilaasta mitä hänellä käytetään.



Istuintyynyt ja istuinjärjestelmät

Istuintyynyt ja -järjetelmät voivat olla korottavia tai pehmentäviä, joita käytetään tarpeen mukaan. Ne parantavat mukavuutta ja istuinasentoa.



Turvavyöt, liivit ja kiinnitysjärjestelmät

Tuvavöillä varmistetaan potilaan turvallisuus ja hyvä asento. Jos on pelko, että esim. kallistuu tuolista ja tippuu lattialle, voidaan istuma-asento tukea vyön avulla. Jos potilas karkailee helposti, vyö on myös hyvä ratkaisu. On liivejä, jotka auttavat ylävartalon hallinnassa. Kiinnitysremmeillä tuetaan asentoa tai raajoja erikseen esim. nivusvyöv tai housuvyö.

Tehtävä 3.9. Suunnitelmallinen ja laadukas hoito- ja huolenpitotyö

1. Mitä tarkoitetaan hoitotyön prosessilla?
Hoitotyön prosessilla tarkoitetaan menetelmää, jonka tarkoituksena on ohjata hoitajan ajattelua ja luoda hoitotilanteille johdonmukaisesti etenevää rakennetta, eli ajattelu sekä toimintamalli. Sillä mahdollistetaan asiakkaan hyvä hoito sekä paras mahdollinen toimintakyky. Se koostuu tarpeiden määrittelystä (tietojen keruusta ja analysoinnista, tarpeiden tunnistamisesta ja niiden täsmentämisestä), suunnittelusta (tarpeiden tärkeysjärjestykseen asettamisesta, tavoitteiden asettamisesta, menetelmien kuvaamisesta), toteutuksesta (tavoitteiden mukaisesta toiminnasta, tarkkailusta, tukemisesta, avusta, ohjaamisesta, kykyneväksi tekemisestä) sekä arvioinnista (jatkuvasta uuden tiedon keruusta, arvioinnista tavoitteisiin pääsemisestä, hoitotyön tuloksen kuvauksesta) .

2. Mitä tarkoittaa yksilövastuinen hoitotyö?
Yksilövastuinen hoitotyö on sama asia kuin omahoitajuus. Siinä potilaalle nimetään omahoitaja, joka on pääsääntöisesti vastuussa hänen hoidostaan koko hoitojakson ajan.

3. Mitä tarkoittaa yhteisöhoito?
Yhteisöhoito on rakenteellinen ratkaisu, jolla yritetään saada tuotettua edullisesti hoito/hoivapalveluja. Siinä tarjotaan palveluja monista eri paikoista ja selvitetään mahdollisuuksia ja yhdistetään ne toisiään täydentäväksi kokonaisuudeksi, josta osa avusta ja tuesta voitaisiin saada esim. omahoitajuuden, vapaaehtoistyön tai yksityisten kautta. Tämän ratkaisun kautta tavoitellaan asiakkaan osallistuminen isteään koskevaan päätöksentekoon sekä hoitoon, syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisten suihteiden ylläpitoon.

4. Mitä tarkoittaa näyttöön perustuva hoitotyö? 
Näyttöön perustuvassa hoitotyössä käytetään uusinta, ajantasalla olevaa tietoa asiakkaan/asiakkaiden hoitoa koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa sekä arvioidaan sitä. Näytön perusteella saadaan valittua paras toiminta tilanteen mukaan. Näytöllä on kolme eri muotoa; tieteellinen näyttö, hyväksi havaittu toimintanäyttö ja kokemukseen perustuva näyttö.

5. Mitä tarkoittaa hoitotyön laatu?
Laatua arvioi yksi hoitotyöntekijä. Hänen tehtävänään on hoitotyön kehittämien ja laadun varmistaminen sekä tarkkailu, jolla pyritään aina hyvään potilaan hoitoon. Hoitoa tarkkaillaan kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Hoitotyön laatua voidaan arvioida esimerkiksi eettisten ohjeiden sekä asiakkaalle sekä omaisille tehtyjen tyytyväisyyskyselyiden avulla. Kaikki työntekijätb ovat vastuussa siitä, että hoitotyön laatu vastaa odotuksia ja että se kehittyy. Laadukkaaseen hoitotyöhön kuuluu hoitajalla esimerkiksi:
- hyvä ammattiosaaminen
- oikeanlainen käyttäytyminen ja asenne
- saavutettavuus sekä joustavuus
- luotettavuus
- virheistä oppiminen
- hyvä maine ja uskottavuus



Lähteet: Hoitamalla hyvää oloa -kirja sekä hoitotyön laatu -nettisivut

Sairaalainfektio

Mitä tarkoitetaan sairaalainfektiolla?
Lyhyesti sanottuna nfektiotauti, joka on tullut hoidon aikana. Herkiten sairastuvat teho-osastolla olevat potilaat ja vaikeasti sairaana olevat syöpäpotilaat sekä kirurgiseen hoitoon tulevat ihmiset.

Mikä on clostridium difficile, kuinka ehkäiset sen tarttumista ja leviämistä laitoksissa
Clostridium difficle on suolistobakteeri joka muodostaa itiöitä. Osa niiden kannoista alkaa tuottamaan toksiinia, jotka ovat myrkyllisiä. Kun niitä erittyy suoleen, alkaa ripuli. Yleensä ripuli tulee useiden antibioottikuurien jälkeen.
Tämä voi tarttua kosketustartunnasta, koska bakteerin itiöt säilyvät myös hengissä elimistön ulkopuolella.
Taudin leviämistä ehkäistään; 
- välttämällä turhat antibioottikuurit
- Hyvällä käsihygienialla! pesemällä itse käsiä saippualla sekä vedellä ja kehottamalla myös potilaita ja vierailijoita pesemään käsiään.
- Hoitajien tulisi aina sairastunutta potilasta hoidettaessa käyttää suojakäsineitä sekä muita tarpeellisia suojavaatteita.
- Potilas voidaan eristää.

Mrsa, miten ehkäiset tarttumista ja leviämistä laitoksissa?
Stafylokokki on normaali bakteeri jota on ihmisten iholla ja nenän limakalvoissa. Infektiota hoidetaan normaalisti antibiooteilla, joskus kuitenkin bakteeri kehittyy vastustuskykyiseksi niille. Näitä antibiooteille vastustuskykyisiä stafylokokkeja sanotaan MRSA:ksi. Yleemsä nämä infektiot ovat lieviä, mutta se voi myös aiheuttaan vakavia oireita.
Mrsa tarttuu normaalisti terveydenhuoltolaitoksissa, ja se leviää kosketustartunnalla yleensä huonon käsihygienian vuoksi. On kuitenkin mahdollista, että tämä tauti tarttuu myös sairaalan ulkopuolella, mikä tekee vaikeaksi tietää kenellä on mrsa. Mrsa:ta hoidetaan siihen tehoavalla antibiootilla.
Ehkäistään:
- hyvällä käsihygienialla
- välineiden sekä hoitoympäristön puhdistamisella
- jos hoitajat tai vieraat ovat potilashuoneessa pitkään tai tekevät hoitotoimenpiteitä, on syytä pukea myös suojavaatteet
- potilas voidaan eristää


Esbl, miten ehkäiset tarttumista ja leviämistä laitoksissa?
Esbl on bakteerin hankkima ominaisuus. Esbl tekee bakteerin vastustuskykyiseksi tavallisille antibiooteille. Esbl -bakteerit aiheuttavat yleisimmin virtsatieninfektioita. Tarttuu useimmiten terveydenhoitolaitoksissa hoitajan käsien välityksellä hoitotoimenpiteissä. Tartunnan voi saada myös esim. ruoasta tai ollessaan maissa, joissa on paljon kysestiä bakteeria. Tämä hankaloittaa infektion saaneiden henkilöiden tunnistamista. Infektio hoidetaan tehoavalla antibiootilla.
Ehkäistään: 
- Käsidesinfektiolla
- välineiden ja hoitoympäristön puhdistamisella
- tarvittaessa hoitajat pukevat ylleen suojavaatteet huoneessa pitempään ollessaan tai hoitotyötä tehdessään, myös mahdolliset vieraat suojataan
- potilas voidaan eristää

Missä tilanteessa käytät steriilejäkäsineitä, missä toimenpiteissä riittää tehdaspuhtaat?
Steriilikäsineitä käytetään "suojatessa asiakasta", tilanteissa joissa läpäistään iho tai limakalvot. Esim. Leikkaukset, biopsiat (koepalan tai solunäytteen ottaminen elävästä kudoksesta), angiografiat (verisuonten varjoaine kuvaus), keskuslaskimokatetrin laitto tai alle vrk ikäisten leikkaushaavojen hoito.
Tehdaspuhtaita käsineitä käyetetään "suojaamaan hoitajaa". Näitä käytetään kaikissa käsineitä vaativassa hoitotyössä, missä ei käytetä steriilejä. Esim. pesut, toimet jossa käsitellään ulostetta tai virtsaa (vessakäytöt, vaipanvaihto), veren kanssa toimiminen, katetrin tyhjäys, eritetahran siivous, eristyspotilaan hoito.

Toimintakyky

Mitkä eri tekijät vaikuttavat liikuntakykyyn? Miten? 
Ikä, harjoituksen puute ja pitkäaikainen tai lyhytaikainen sairaus. Ikääntyessä  terveys saattaa huonota ja sairaudet lisääntyä myös jaksaminen heikkenee. Harjoituksen puute vaikuttaa siten, että jos ei ennen ole liikkunut, niin vaikeampi sitä on aloittaakkin. Jos ei myöskään koskaan ole ennen harrastanut liikuntaa, niin se voi olla aluksi raskasta, kun liikuntaa harrastaneilla se on jo mukava tapa. Sairaudet vaikuttavat paljonkin liikuntakykyyn monin eri tavoin sairaudesta riippuen. Väliaikainen tila, kuten murtunut käsi tai kipeä jalka voivat vaikuttaa liikuntakykyyn. Pitkäaikaiset sairaudet vaikuttavat liikuntakyyn suuresti. Esim. dementia jonka takia ei enään "osaa" pitää huolta liikuntakyvystään tai huonosti hoidettu diabetes mikä esimerkiksi huonontaa jalkojen kuntoa suuresti. Myös kehitysvammaisuus tai muut erilaiset vammat voivat vaikuttaa. Myös perintötekijät vaikuttavat.

Mitä tarkoitetaan fyysisellä toimintakyvyllä?
Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä suoriutua elämästä fyysisesti. Se ilmentyy kykynä liikkua itse, harrastaa ja huolehtia itsestään. Fyysinen toimintakyvyn osa-alueita ovat kestävyys, liikkuvuus, nopeus, voima ja taitavuuus.

a. Mitä mittaa ADL-mittari? ADL-mittarilla arvioidaan jokapäiväisistä perustoiminnoista selviytymistä; peseytymistä, ruokailua, pukeutumista, ws:ssä käyntiä, virtsan ja ulosteen pidätyskykyä ja liikkumista.

b. Mitä IADL-mittari? IADL-mittarilla mitataan suoriutumista välineellisistä päivittäisistä toiminnoista; puhelimen käyttö, kaupassa käynti, ruoan laitto, taloustöitä, pyykin pesua, kulkuvälineillä liikkumista, rahan käyttöä ja lääkkeiden kanssa toimista.

Mitä tarkoitetaan psyykkisellä toimintakyvyllä?
Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan tunteiden, toiminnan ja ajatusten hallintaa.

Mitä sosiaalisella toimintakyvyllä?
Sosiaaliseen toimintakykyyn luetaan ihmisten kanssa toimimisen taito ja vuorovaikutustaidot.

Mitä hengellisellä toimintakyvyllä?
Hengellinen toimintakykyyn luetaan moraaliset ja uskonnollisen periaatteet. Mielenrauha, uskonnollisuus, maailmankuva ja itsensä hyväksyminen kuuluvat tähän.

Verenkiertoelimistön toiminta ja sairaudet

Miten hoitajana tarkkailen verenkiertoelimistön toimintaa? Mitä huomioin, mitä seuraan?

Tarkkailla täytyy:

-Potilaan omat tuntemukset: Keskustelen voinnista ja hänen tuntemuksistaan asiakkaan kanssa esim. RR:ään liittyvät huimaus ja päänsärky, sydämen toimintaan oudot tykytykset ja kivut.

-Verenpaine, RR: Mitataan verenpainemittarilla (olemassa paljon erilaisia, sekä erilailla toimivia). Tulee huomioida että RR:ään vaikuttaa ruokailu, liikunta, tupakointi, alkoholi, asento, mittausaika sekä olosuhteet. Huomioi että mittari ei välttämättä näytä oikeaa lukua jos esimerkiksi asiakas on levoton, juttelee, mitattavan jalat ovat päällekkän, mittarin letkut ovat solmussa tai väärässä paikassa.

-Ihon lämpö, väriä: Tarkkailen ihoa sen väristä ja tunnustelen sitä, hyvässä verenkierrossa iho on hieman punertava ja lämmin, huonossa sinertävä ja viileä, kuoliossa kylmä ja mustan tai tummanruskean sävyinen.

-Pulssi: Pulssia voi seurata tunnustelemalla kädellä, kuuntelemalla tai verenpainemittarilla. Huomioida tulee erilaiset kivut, levoton olo, fyysinen rasitus, kuume tai vaikkapa pelko, koska ne saattavat nostaa pulssia. Pulssia mitatessa tulee huomioida sykähdysten suuruus, millaisia ne ovat, esim. heikkoja, voimakkaita tai normaaleita.

-Sydämen sähköistä toimintaa: Seurataan sydänfilmillä.

Palveluohjaus

-Palveluohjaus on työtä, jossa asiakkaan arjesta yritetään tehdä hyvä ja toimiva.

-Asiakasta ohjataan erilaisiin palveluihin.

-Mietitään ja suunnitellaan yhdessä mistä asiakkaalle sopivia palveluja saisi, miten niitä hankitaan ja miten ne sovitetaan yhteen. = palvelusuunitelma

-Tavoitteena löytää asiakkaalle  parhaiten sopivat palvelut tilanteiden mukaan.

-Palveluohjaaja seuraa, että palvelujen käyttö ja asiat sujuvat suunnitelmien mukaisesti.

-Palveluohjausta käyttävät esim. vammaiset ihmiset, ihmiset jotka tarvitsevat eri palveluita samaan aikaan sekä henkilöt ja perheet ketkä tarvitsevat apua oman itsenäisen elämänsä vahvistamisessa.

-Palveluohjaajana voi toimia sosiaali- ja terveydenhuollon tai muun sosiaaliturvan ammattihenkilö.