1.Asiakas on nainen, 80 vuotias eläkeläinen. Liikuu paljon ja tykkää kävellä pitkiä lenkkejä. Hyvässä kunnossa ikäisekseen. Tarvitsee aika paljon energiaa, koska kuluttaa paljon. Hän on 165cm pitkä ja painaa 50kg. Bmi on 18,30, eli hän on lievästi alipainoinen.
Syö aamupalan, lounaan, päivällistä ja iltapalaa. Syö kotona, ruokaa tekee itse, lounas tuodaan hänelle. Ei erityisruokavalioita eikä lääkityksiä. Ruokahalu on huonoa ja syö vain pieniä annoksia. Monesti unohtaa syödä ruokaa ja ei pidä ruoista. Pystyy tekemään helppoja ruokia itse, osaa laittaa pientä ruokaa ja lämmittää mikrossa. Tietää itsekin että syö liian vähän, mutta ruokahalu ei ole hyvä. Hänen kanssaan on keskusteltu tästä ja laitettu lappusia seinille, että muistaa syödä. Kotihoito on tilattu auttamaan aamupalassa ja lounaan laitossa.
pv 1
Aamulla: pieni annos riisipuuroa voisilmällä ja ruisleivän puolikas margariinilla, kuppi kahvia mustana
lounaalla: terveyskeskuksen keittiöltä tulee ruoka: syö 1 kaalikääryleen, pienen perunan ja salaattia ja maitolasin
päivällä: kuppi kahvia ja puolikas ruisleipäpala margariinilla
päivällisellä: puolikas kaalikääryle ja peruna, lasi maitoa
illalla: lasi maitoa, jukurtti 2dl ja omena
pv 2
aamulla: mannapuuroa pieni annos, pieni leipäpala margariinilla, kuppi kahvia mustana
lounaalla: (tkn keittiöltä) n.1dl perunamuusia ja 2 lihapullaa, salaattia vähän, maitolasi
päivällä: kuppi kahvia
päivällisellä: pieni annos perunamuusia ja 3 lihapullaa, maitolasi
illalla: kuppi kahvia, ruisleivänpuolikas margariinilla ja leikkelettä
pv 3
aamulla: kuppi kahvia ja kaurapuuroa n.2 dl ja mehukeittoa
lounaalla: (tkn keittiöltä) kalasoppaa 2dl ja maitolasi
päivällä: kuppi kahvia ja pullan palanen
päivällisellä: kalakeittoa 1dl ja ruisleipä margariinilla sekä lasi maitoa
illalla: lasi maitoa ja omena
Ateriarytmi on hyvä ja syö säännöllisesti. Asiakas syö liian pieniä annoksia kulutukseensa nähden, kaloreita tulee liian vähän. Rasvaa käyttää, paljon kasviperäisiä rasvoja. Kasviksia ja salaattia syö. Myös hedelmiä tykkää syödä. Kuituja tulee hyvin tällä ruokavaliolla.
Tulokset: Odotin hieman erilaisia tuloksia. Luulin, että asiakas syö tosi huonosti, mutta ruoka on muuten hyvä, mutta annokset pieniä. Myös nesteen saanti oli vähäistä.
Asiakkaan kanssa on keskusteltu syömisestä ja hän sanoo ymmärtävänsä. Yhdessä keskusteltu ja tosiaan kotihoito käy auttamassa ruokailuissa, jotta muistaisi syödä paremmin ja hän yrittää itse muistaa isontaa annoksia.
Hoitaja: Ruokailusi on hieman huolestuttavaa, koska painosi on tippunut. On hyvä että liikut paljon, mutta sinun täytyisi syödä enemmän, että jaksaisit paremmin. Muista myös juoda enemmän. Laitan muistilappuja asuntoosi jotta muistaisit paremmin. Me kotihoidosta käymme myös sinua 2-3 kertaa päivässä auttamassa ruokailuissa ja sinulle tulee yhä tilaamasi lounas terveyskeskusken keittiöltä.
Asiakas: Selvä. Kyllähän minä yritän muistaa syödä ja kyllä ne minun annokset on niin pieniä. Täytyy yrittää syödä rauhassa. Voisin ottaa vesipullon mukaan kun lähden kävelemään. Tervetuloa minua auttamaan ruokailuissa, yritän lisätä syömistäni.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravitsemushoito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravitsemushoito. Näytä kaikki tekstit
maanantai 31. lokakuuta 2016
lauantai 22. lokakuuta 2016
Kliiniset täydennysravintovalmisteet
1.Nielemishäiriöihin tarkoitetut valmisteet: erilaisia sakeuttamisjauheita ja täydennysravintovalmisteita. Esim. kaikki Nutilis -tuotteet ovat amylaasiresistenttejä, ja tämä ominaisuus tekee kaikista nutilis -tuotteista turvallisia niellä.
2. -Infatrini -valmiste: kliininen ravintovalmiste joka sisältää runsaasti energiaa ja proteiinia. Käytetään lapsilla joiden ravinnontarve on lisääntynyt, esim kasvu viivästynyt.
-nutrini ja nutrinimax: näillä hoidetaan vajaaravitsemusta letkun kautta.
-fortini: täydennysravintovalmiste joka sisältää runsaasti energiaa; vajaaravitsemuksen hoitoon tai sen ehkäisyyn.
-neocate: tuotevalikoima joka on suunnattu lehmänmaito allergiasta tai monimuotoisesta ruoka-aine allergiasta kärsiville lapsille.
3. Cubitan:Pirtelömäinen täydennysravintovalmiste. sopii henkilöille joilla on haavoja tms. Cubitanin ravintoaineet edistävät haavojen paranemista.
-diasip: Pirtelömäinen täydennysvalmiste diabeetikoille. Ravintokuidut ja hiilihydraatit imeytyvät hitaasti joten se auttaa verensokeria pysymään tasaisena.
-forticare: Pirtelömäinen täydennysravintovalmiste syöpää sairastaville.
renilon: Pirtelömäinen täydennysravintovalmiste munuaissairauksista kärsiville. Renilon 4.0 soveltuu vähäproteiiniseen ruokavalioon ja renilon 7.5 soveltuu taudin dialyysivaiheeseen.
-respifor: pirtelömäinen täydennysravintovalmiste keuhkoahtaumatautia sairastavalle. Valmiste tyhjenee nopeasti mahalaukusta, eikä aiheuta täydenolon tunnetta, eikä siis vaikeuta hengitystä.
-souvenaid: ravintovalmistejuoma joka on kehitetty tukemaan aivojen synapsien välisten viestiyhteyksien muodostumista. Tällä valmisteella siis hoidetaan varhaista alzheimerin tautia.
5. Nutridrinkit ovat täydennysravintovalmisteita. Näillä juomilla voidaan lisätä tehokkaasti ravinnonsaantia. Monet näistä valmisteista sopivat ainoaksi ravinnoksi ja toisilla täydennetään ruokavaliota.
6. Calogen ja calogen extra ovat energialisiä. Niitä käytetään vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyssä sekä hoidossakin. Nämä lisäävät tehokkaasti energian ja ravintoaineiden saantia. Annostellaan lääkkeentapaisesti ruoan lisänä.
MCT-öljyä käytetään rasvojen imeytymishäiriöissä. Se sekoitetaan nesteeseen tai ruokaan, ja sillä voidaan täydentää muita lisäravintovalmisteita tai korvata muita rasvoja esim ruoanlaitossa.
2. -Infatrini -valmiste: kliininen ravintovalmiste joka sisältää runsaasti energiaa ja proteiinia. Käytetään lapsilla joiden ravinnontarve on lisääntynyt, esim kasvu viivästynyt.
-nutrini ja nutrinimax: näillä hoidetaan vajaaravitsemusta letkun kautta.
-fortini: täydennysravintovalmiste joka sisältää runsaasti energiaa; vajaaravitsemuksen hoitoon tai sen ehkäisyyn.
-neocate: tuotevalikoima joka on suunnattu lehmänmaito allergiasta tai monimuotoisesta ruoka-aine allergiasta kärsiville lapsille.
3. Cubitan:Pirtelömäinen täydennysravintovalmiste. sopii henkilöille joilla on haavoja tms. Cubitanin ravintoaineet edistävät haavojen paranemista.
-diasip: Pirtelömäinen täydennysvalmiste diabeetikoille. Ravintokuidut ja hiilihydraatit imeytyvät hitaasti joten se auttaa verensokeria pysymään tasaisena.
-forticare: Pirtelömäinen täydennysravintovalmiste syöpää sairastaville.
renilon: Pirtelömäinen täydennysravintovalmiste munuaissairauksista kärsiville. Renilon 4.0 soveltuu vähäproteiiniseen ruokavalioon ja renilon 7.5 soveltuu taudin dialyysivaiheeseen.
-respifor: pirtelömäinen täydennysravintovalmiste keuhkoahtaumatautia sairastavalle. Valmiste tyhjenee nopeasti mahalaukusta, eikä aiheuta täydenolon tunnetta, eikä siis vaikeuta hengitystä.
-souvenaid: ravintovalmistejuoma joka on kehitetty tukemaan aivojen synapsien välisten viestiyhteyksien muodostumista. Tällä valmisteella siis hoidetaan varhaista alzheimerin tautia.
5. Nutridrinkit ovat täydennysravintovalmisteita. Näillä juomilla voidaan lisätä tehokkaasti ravinnonsaantia. Monet näistä valmisteista sopivat ainoaksi ravinnoksi ja toisilla täydennetään ruokavaliota.
6. Calogen ja calogen extra ovat energialisiä. Niitä käytetään vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyssä sekä hoidossakin. Nämä lisäävät tehokkaasti energian ja ravintoaineiden saantia. Annostellaan lääkkeentapaisesti ruoan lisänä.
MCT-öljyä käytetään rasvojen imeytymishäiriöissä. Se sekoitetaan nesteeseen tai ruokaan, ja sillä voidaan täydentää muita lisäravintovalmisteita tai korvata muita rasvoja esim ruoanlaitossa.
tiistai 6. syyskuuta 2016
Ravitsemushoito eri sairauksissa
Ravitsemus munuaissairauksissa
Pekka on 86 vuotias ja asuu nykyään vanhainkodilla. Pekka sairastaa alzheimerin tautia ja hänellä on munuaisten vajaatoiminta. Toimintakyky on vuosien myötä heikentynyt. Vielä kotona asuessaan Pekalla alkoi olla ongelmia jokapäiväisissä toimissa selviytymisessä. Ruokailu oli myös haastavaa, koska hänen täytyy noudattaa munuaispotilaan ruokavaliota, ja aina se ei kotona toteutunutkaan kovin hyvin. Nyt laitokseen päästyään ruokailu on helpottunut. Keittiöltä on tilattu Pekalle oma munuaispotilaan ruokavalioon sopiva ruoka. Munuaispotilaalla pitäisi vähentää fosforin saantia, kuten myös kaliumia ja suolaa. Pekalle lääkäri on myös määrännyt proteiinipitoisia ruokia, koska hän käy dialyysihoidoissa.
Vanhainkotiin tulon jälkeen Pekan elämä on muuttunut helpommaksi. Pekka voi paremmin, koska saa nyt sopivaa ruokaa ja säännöllisin väliajoin, eikä hänen tarvitse enään murehtia siitä itse.
Parkinsonin tauti + ravitsemus
Hilkka 78 v. asuu tyttärensä luona. Tytär on hänen omaishoitajansa. Hilkalla on monia sairauksia ja yksi niistä on parkinsonin tauti. Hilkan tytär yrittää pitää hyvän huolen äidistään, mutta joskus se on rankkaa ja parkinsonin tauti oireilee kovasti. Nyt Hilkka on huomannut, että oikealla ruokavaliolla toimintakykyä ja yleiskuntoa pystytään pitämään paremmin yllä. Parkinson potilaan ruokavaliossa on otettava huomioon monia asioita; ruokavalio tulee olla monipuolinen, pitää saada rasvoja, proteiinia, energiaa, kuituja, vitamiineja ja hivenaineita sekä riittävästi nestettä.Parkinsonin taudille on ominaista runsas syljen eritys, mikä lisää nesteen saannin tarvetta entisestään. Ateriarytmiin Hilkka on myös kiinnittänyt enemmän huomiota. Hänelle on myös sanottu, että vajaaravitsemuksen riski suurenee parkinsonin taudissa. Siksi hän tarkkailee äitinsä painoa ja ruokahalua. Ruokahalu onkin nyt hieman heikentynyt ja hänen äitinsä jättää ruokaa lautaselle, syö vähän. Lääkäri neuvoi tässä tilanteessa tehostamaan hänen äitinsä ruokavaliota. Keinoiksi hän antoi ateriarytmin tihentämisen, mieliruokien kysymisen, runsasenergisten välipalojen ja juomien valitsemisen, rasva, kerma ja sokerilisän, ruokailutilanteiden järjestämisen mielekkääksi ja täydennysravintovalmisteiden käytön. On myös muistettava että joskus ruoan syömättä jättäminen ei johdu ruokahalusta, vaan nielemisvaikeuksista, silloin on syytä kokeilla ruokien koostumuksen muuttamista helposti nieltäviksi.
Reumasairaudet + ravitsemus
Elli 35v. asuu miehensä ja lapsensa kanssa. Hänellä on myös koira. Hän sairastaa nivelreumaa. Hänen arkensa on joskus haastavaa, kun pitäisi jaksaa olla lapsen ja koiran kanssa ja liikkua. Hän kävi ravitsemusohjaajalla. Ravitsemusohjaaja suositteli monipuolista ruokavaliota, jolla turvataan ruokavalion riittävyyttä ja monipuolisuutta. Nivelreumassa tulehdus kiihdyttää aineenvaihduntaa, jolloin on huolehdittava energian ja proteiinin saannista. Tulehdus lisää myös vitamiinejen ja kivennäisaineiden tarvetta. Ohjaaja suositteli myös käyttämään maitohappobakteeria sisältäviä tuotteita (gefilus) ja syömään runsaasti kuitua (päivässä esim. 6 viipaletta leipää, kaksi lautasmallin mukaista kasvisannosta, kaksi perunaa ja kaksi hedelmää), koska ne auttavat pitämään suoliston kunnossa. Rasvahapot (omega-3) voivat myös lievittää niveloireita. Sairaus lisää myös kalsiumin tarvetta, joten sitä on hyvä lisätä (maitotuotteiden kalsium imeytyy parhaiten). Jos ruoasta ei saa riittävästi kalsiumia, niin sitä tulee lisätä kalsiumvalmisteilla. Elimistön puolustusjärjestelmä taas tarvii antioksidantteja, joita saa kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Nivelreumassa kasvisruokavalio ei ole suositeltavaa,koska energian saanti voi jäädä liian vähäiseksi. Ohjaaja myös muistuttaa, että yksittäisistä ruoka-aineista saattavat oireet pahentua. Mikä tahansa ruoka-aine voi pahentaa nivelreuman oireita. Eniten kokemuksia on juustoista ja kasvikunnan tuotteista. Jos siis tuntuu, että tietyn ruoka-aineen syömisen jälkeen oireet pahenevat, kannattaa kokeilla lievittyvätkö oireet ruoka-aineen syönnin lopettamisen jälkeen.
Elli on nyt noudattanu näitä ohjeita ja parantanut ruokailutapojaan. Muutoksen huomaa, kivut ovat lievittyneet ja hän jaksaa paremmin arjessa. Aluksi oli vaikeaa muuttaa ruokailutapoja, mutta nyt hän on tottunut ja toteaa ettei se ollutkaan niin vaikeaa.
maanantai 5. syyskuuta 2016
Ravitsemushoito
Oman asiakkaan ravitsemustila ja ruokatottumukset
Miten asiakkaan ruokahuolto on järjestynyt?
Omaiset auttavat ruoanlaitossa ja siihen liittyvissä toimissa. Pientä ruokaa laittaa itse.
Minkälainen ateriarytmi?
Ruoka-ajat eivät ole tarkkoja, mutta yrittää syödä aamupalan, lämpimän ruoan, välipalan ja iltapalaa.
Rasva ja sokeri
Käyttää oikeaa voita ja oikeaa sokeria. Ei kuitenkaan paljoa, vaan kohtuullisesti.
Kuitu
Syö ruisleipää melkein päivittäin pari palaa. Lämpimän ruoan kanssa syö yleensä leipää. Syö myös aamuinilloin puuroa josta saa kuituja.
Suola
Käyttää suolaa, tykkää että ruoassa on makua ja lisäilee usein ruokiin suolaa. Käyttää tavallista jodioitua suolaa.
Kasvikset, marjat, hedelmät, syökö niitä missään muodossa?
Kasviksia hän itse harvemmin valmistaa, eikä mielellään syö salaatteja. Kuitenkin pitää suolakurkusta. Hedelmiä saattaa syödä montakin päivässä, tykkää niitä napostella, erityisesti mandariinia ja klementiiniä, koska ne on helppo kuoria.
Onko erityisruokavaliota, noudattaako sitä?
Ei ole allergioita eikä erityisruokavalioita.
Onko ylipainoinen, vai onko vajaaravitsemuksen riski?
Ei ole merkittävää yli tai alipainoa.
Arvioi ruokatottuuksia kokonaisuutena, mikä hyvää, missä parannettavaa?
Syö suhteellisen monipuolisesti, mutta kasviksia pitäisi tottua syömään useammin. Kuituja saa hyvin, mutta suolaa käyttää liikaa, kuten monet vanhemmat ihmiset, koska makuaisti heikkenee ja suolaan on totuttu. Sokeria käyttää kohtuullisesti ja ei syö paljon makeaa, se on hyvä.
Ravitsemushoito
1. Millä menetelmillä ravitsemustilaa arvioidaan?
Ruuankäyttöhaastattelulla, syömistapakyselyllä, keskustelulla, kyselylomakkeella. Näistä tulee käydä vähintäänkin ilmi ruuan määrä, sen laatu, ajoitus iän mukaisesti, ruokailuasento ja ateriailmapiiri.
2. Mitä on tehostettu ravitsemushoito?
Sitä tarvitsevat potilaat, jotka ovat vajaaravittuja tai sen riskissä olevia, joilla energiantarve on suurentunut tai syödyn ruuan määrä on pieni. Tehostetun ravitsemushoidon keinoja ovat toiveruoat ja -välipalat, tehostettu ruokavalio, ruuan rikastaminen, täydennysravintovalmisteet tai letku/suonensisäinen ravitsemus.
3. Mitä asioita ravitsemushoidon toteutuksessa kuuluu henkilökunnalle?
Ruokailutilanteessa avustaminen, ruoankäytön seuranta. Henkilökunnan kuuluu huolehtia asukkaan ravitsemuksessa, jos asukas ei siihen itse kykene.
4. Miten hyvin suositeltavat ateria-ajat kokemustesi mukaan toteutuvat?
Ateria-ajat toteutuvat mielestäni kohtuullisen hyvin ainakin vanhainkodeissa ja laitosasumisessa. Eri osastojen välillä (erikuntoisten asiakkaiden kanssa) saattaa ruoka-ajat jonkinverran vaihdella ja esim. osastoilla jossa asukkaat ovat täysin avustettavia ja syötettäviä, aikaa kuluu tottakai enemmän, jolloin ruoka-ajat venähtävät.
5. Kokoa muistilista aiheesta millaista on hyvä ravitsemusohjaus ja mitä se ohjaajalta vaatii?
Ravitsemusohjaus on oikeaoppista ja noudattaa ravitsemussuosituksia. Lähtökohtina on sairauden ravitsemushoito, asukkaan tarpeet ja toiveet, muutosvalmius, ruokailutottumukset ja elämäntilanne. Ohjauksen tavoitteena on tukea asiakkaan kykyä ottaa vastuuta terveydestään ja ja sairautensa hoidosta sekä antaa tähän valmiuksia. Edellyttää ohjaajalta perehtyneisyyttä ravitsemushoitoon ja ravinnonsaannin arviointiin. Hänellä täytyy olla tietoa sairauksista, niiden hoidosta ja ohjausmenetelmistä sekä tulee olla asiakaslähtöisen vuorovaikutuksen taitoja.
6. Millä tavalla olen osallistunut työpaikoissani seurantaan ja kirjaamiseen? Onko siitä ollut hyötyä ravitsemustilan kohentamiseksi?
Täysin sänkyyn hoidettavilla potilailla ravitsemushoidon seuraaminen on haastavaa. Seurantaa yritetään toteuttaa, mutta saattaa olla että asukkaan puhekyky on heikkoa tai sitä ei ole enään ollenkaan. Silloin täytyy yrittää päätellä ilmeistä ja elehdinnästä. Painoa on myös osalla vaikea tarkkailla, muuten kuin silmämääräisesti, koska puntarille nostaminen saattaa olla erittäin haastavaa tai mahdotonta. Arvioimme ja kirjaamme havaintoja; onko lihonut tai laihtunut, onko juonut huonosti/hyvin tai syönyt huonosti/hyvin. Jos asukaan syönyt on ollut esim. huonoa, niin sen näkee kirjauksista ja näin siihen voidaan puuttua, esim. rikastaa ruokavaliota tai antaa täydennysravintovalmisteita ja tottakai kirjauksilla ja havainnoilla on merkitystä, niillä on saatu kohennettua asukkaan ravitsemustilaa monesti.
Ruuankäyttöhaastattelulla, syömistapakyselyllä, keskustelulla, kyselylomakkeella. Näistä tulee käydä vähintäänkin ilmi ruuan määrä, sen laatu, ajoitus iän mukaisesti, ruokailuasento ja ateriailmapiiri.
2. Mitä on tehostettu ravitsemushoito?
Sitä tarvitsevat potilaat, jotka ovat vajaaravittuja tai sen riskissä olevia, joilla energiantarve on suurentunut tai syödyn ruuan määrä on pieni. Tehostetun ravitsemushoidon keinoja ovat toiveruoat ja -välipalat, tehostettu ruokavalio, ruuan rikastaminen, täydennysravintovalmisteet tai letku/suonensisäinen ravitsemus.
3. Mitä asioita ravitsemushoidon toteutuksessa kuuluu henkilökunnalle?
Ruokailutilanteessa avustaminen, ruoankäytön seuranta. Henkilökunnan kuuluu huolehtia asukkaan ravitsemuksessa, jos asukas ei siihen itse kykene.
4. Miten hyvin suositeltavat ateria-ajat kokemustesi mukaan toteutuvat?
Ateria-ajat toteutuvat mielestäni kohtuullisen hyvin ainakin vanhainkodeissa ja laitosasumisessa. Eri osastojen välillä (erikuntoisten asiakkaiden kanssa) saattaa ruoka-ajat jonkinverran vaihdella ja esim. osastoilla jossa asukkaat ovat täysin avustettavia ja syötettäviä, aikaa kuluu tottakai enemmän, jolloin ruoka-ajat venähtävät.
5. Kokoa muistilista aiheesta millaista on hyvä ravitsemusohjaus ja mitä se ohjaajalta vaatii?
Ravitsemusohjaus on oikeaoppista ja noudattaa ravitsemussuosituksia. Lähtökohtina on sairauden ravitsemushoito, asukkaan tarpeet ja toiveet, muutosvalmius, ruokailutottumukset ja elämäntilanne. Ohjauksen tavoitteena on tukea asiakkaan kykyä ottaa vastuuta terveydestään ja ja sairautensa hoidosta sekä antaa tähän valmiuksia. Edellyttää ohjaajalta perehtyneisyyttä ravitsemushoitoon ja ravinnonsaannin arviointiin. Hänellä täytyy olla tietoa sairauksista, niiden hoidosta ja ohjausmenetelmistä sekä tulee olla asiakaslähtöisen vuorovaikutuksen taitoja.
6. Millä tavalla olen osallistunut työpaikoissani seurantaan ja kirjaamiseen? Onko siitä ollut hyötyä ravitsemustilan kohentamiseksi?
Täysin sänkyyn hoidettavilla potilailla ravitsemushoidon seuraaminen on haastavaa. Seurantaa yritetään toteuttaa, mutta saattaa olla että asukkaan puhekyky on heikkoa tai sitä ei ole enään ollenkaan. Silloin täytyy yrittää päätellä ilmeistä ja elehdinnästä. Painoa on myös osalla vaikea tarkkailla, muuten kuin silmämääräisesti, koska puntarille nostaminen saattaa olla erittäin haastavaa tai mahdotonta. Arvioimme ja kirjaamme havaintoja; onko lihonut tai laihtunut, onko juonut huonosti/hyvin tai syönyt huonosti/hyvin. Jos asukaan syönyt on ollut esim. huonoa, niin sen näkee kirjauksista ja näin siihen voidaan puuttua, esim. rikastaa ruokavaliota tai antaa täydennysravintovalmisteita ja tottakai kirjauksilla ja havainnoilla on merkitystä, niillä on saatu kohennettua asukkaan ravitsemustilaa monesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)