Jätehuolto terveydenhuollossa

Kuvaile terveyenhuollossa syntyviä jätteitä ja niiden käsittelyä: mitä jätteitä terveydenhuollossa syntyy ja kuinka niitä käsitellään?

Terveydenhuollossa käsitellään paljon jätteitä, jotka vaativat erityiskäsittelyä. Jätteet luokitellaan tartuntavaarallisiin jätteisiin, tapaturmavaarallisiin jätteisiin, eettisiin jätteisiin sekä ongelmajätteisiin. Terveydenhuoltolaitoksissa tulee myös yhdyskuntajätettä, eli asumisessa syntyvää jätettä; kuivajäte, tietosuojajäte (mikä tulee säilyttää lukollisessa astiassa), pahvi, kartonki, biojäte, metalliromu, tekstiilit, keräyslasi sekä toimisto ja keräyspaperi.
Viiltävät tai pistävät jätteet esim. neulat ovat tapaturmavaarallisia, niitä tulee käsitellä varoen ja ne tulee kerätä niille tarkoitettuun turvalliseen astiaan (särmäjäte). Kaatopaikalla nämä täytyy hävittää välittömästi.
 Eettistä jätettä eli "biologista jätettä" ovat esim. kudosta tai ruumiinosia, ja ne tulee säilyttää koko hävittämisprosessin aikana jäähdytetysti ja kaatopaikalle tuotaessa ne on hävitettävä välittömästi.
 Ongelmajätteeksi luetaan esim. kemiallisesti vaaralliset jätteet, lääkintäjätteet, lääkkeet.
Tartuntavaarallista jätettä on kaikki jäte, mistä voi olla mahdollisuus saada tartunta; potilasjäte ( jätettä joka on ollut kosketuksissa potilaan kanssa, ja se on kontaminoitunut tartuntavaarallisilla mikrobeilla) sekä laboratoriojätteet. Tartuntavaaralliset jätteet tulee pakata puhtaaseen riskijätelaatikkoon ja viedä suoraan jätehuoneessa olevaan oikeanlaiseen astiaan.

Terveydenhuollon jätteitä pakattaessa tulee aina toimia ohjeiden mukaisesti ja merkitä tarralla, mitä kyseinen jätepakkaus sisältää.

Sairaalainfektio

Mitä tarkoitetaan sairaalainfektiolla?
Lyhyesti sanottuna nfektiotauti, joka on tullut hoidon aikana. Herkiten sairastuvat teho-osastolla olevat potilaat ja vaikeasti sairaana olevat syöpäpotilaat sekä kirurgiseen hoitoon tulevat ihmiset.

Mikä on clostridium difficile, kuinka ehkäiset sen tarttumista ja leviämistä laitoksissa
Clostridium difficle on suolistobakteeri joka muodostaa itiöitä. Osa niiden kannoista alkaa tuottamaan toksiinia, jotka ovat myrkyllisiä. Kun niitä erittyy suoleen, alkaa ripuli. Yleensä ripuli tulee useiden antibioottikuurien jälkeen.
Tämä voi tarttua kosketustartunnasta, koska bakteerin itiöt säilyvät myös hengissä elimistön ulkopuolella.
Taudin leviämistä ehkäistään; 
- välttämällä turhat antibioottikuurit
- Hyvällä käsihygienialla! pesemällä itse käsiä saippualla sekä vedellä ja kehottamalla myös potilaita ja vierailijoita pesemään käsiään.
- Hoitajien tulisi aina sairastunutta potilasta hoidettaessa käyttää suojakäsineitä sekä muita tarpeellisia suojavaatteita.
- Potilas voidaan eristää.

Mrsa, miten ehkäiset tarttumista ja leviämistä laitoksissa?
Stafylokokki on normaali bakteeri jota on ihmisten iholla ja nenän limakalvoissa. Infektiota hoidetaan normaalisti antibiooteilla, joskus kuitenkin bakteeri kehittyy vastustuskykyiseksi niille. Näitä antibiooteille vastustuskykyisiä stafylokokkeja sanotaan MRSA:ksi. Yleemsä nämä infektiot ovat lieviä, mutta se voi myös aiheuttaan vakavia oireita.
Mrsa tarttuu normaalisti terveydenhuoltolaitoksissa, ja se leviää kosketustartunnalla yleensä huonon käsihygienian vuoksi. On kuitenkin mahdollista, että tämä tauti tarttuu myös sairaalan ulkopuolella, mikä tekee vaikeaksi tietää kenellä on mrsa. Mrsa:ta hoidetaan siihen tehoavalla antibiootilla.
Ehkäistään:
- hyvällä käsihygienialla
- välineiden sekä hoitoympäristön puhdistamisella
- jos hoitajat tai vieraat ovat potilashuoneessa pitkään tai tekevät hoitotoimenpiteitä, on syytä pukea myös suojavaatteet
- potilas voidaan eristää


Esbl, miten ehkäiset tarttumista ja leviämistä laitoksissa?
Esbl on bakteerin hankkima ominaisuus. Esbl tekee bakteerin vastustuskykyiseksi tavallisille antibiooteille. Esbl -bakteerit aiheuttavat yleisimmin virtsatieninfektioita. Tarttuu useimmiten terveydenhoitolaitoksissa hoitajan käsien välityksellä hoitotoimenpiteissä. Tartunnan voi saada myös esim. ruoasta tai ollessaan maissa, joissa on paljon kysestiä bakteeria. Tämä hankaloittaa infektion saaneiden henkilöiden tunnistamista. Infektio hoidetaan tehoavalla antibiootilla.
Ehkäistään: 
- Käsidesinfektiolla
- välineiden ja hoitoympäristön puhdistamisella
- tarvittaessa hoitajat pukevat ylleen suojavaatteet huoneessa pitempään ollessaan tai hoitotyötä tehdessään, myös mahdolliset vieraat suojataan
- potilas voidaan eristää

Missä tilanteessa käytät steriilejäkäsineitä, missä toimenpiteissä riittää tehdaspuhtaat?
Steriilikäsineitä käytetään "suojatessa asiakasta", tilanteissa joissa läpäistään iho tai limakalvot. Esim. Leikkaukset, biopsiat (koepalan tai solunäytteen ottaminen elävästä kudoksesta), angiografiat (verisuonten varjoaine kuvaus), keskuslaskimokatetrin laitto tai alle vrk ikäisten leikkaushaavojen hoito.
Tehdaspuhtaita käsineitä käyetetään "suojaamaan hoitajaa". Näitä käytetään kaikissa käsineitä vaativassa hoitotyössä, missä ei käytetä steriilejä. Esim. pesut, toimet jossa käsitellään ulostetta tai virtsaa (vessakäytöt, vaipanvaihto), veren kanssa toimiminen, katetrin tyhjäys, eritetahran siivous, eristyspotilaan hoito.

Toimintakyky

Mitkä eri tekijät vaikuttavat liikuntakykyyn? Miten? 
Ikä, harjoituksen puute ja pitkäaikainen tai lyhytaikainen sairaus. Ikääntyessä  terveys saattaa huonota ja sairaudet lisääntyä myös jaksaminen heikkenee. Harjoituksen puute vaikuttaa siten, että jos ei ennen ole liikkunut, niin vaikeampi sitä on aloittaakkin. Jos ei myöskään koskaan ole ennen harrastanut liikuntaa, niin se voi olla aluksi raskasta, kun liikuntaa harrastaneilla se on jo mukava tapa. Sairaudet vaikuttavat paljonkin liikuntakykyyn monin eri tavoin sairaudesta riippuen. Väliaikainen tila, kuten murtunut käsi tai kipeä jalka voivat vaikuttaa liikuntakykyyn. Pitkäaikaiset sairaudet vaikuttavat liikuntakyyn suuresti. Esim. dementia jonka takia ei enään "osaa" pitää huolta liikuntakyvystään tai huonosti hoidettu diabetes mikä esimerkiksi huonontaa jalkojen kuntoa suuresti. Myös kehitysvammaisuus tai muut erilaiset vammat voivat vaikuttaa. Myös perintötekijät vaikuttavat.

Mitä tarkoitetaan fyysisellä toimintakyvyllä?
Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä suoriutua elämästä fyysisesti. Se ilmentyy kykynä liikkua itse, harrastaa ja huolehtia itsestään. Fyysinen toimintakyvyn osa-alueita ovat kestävyys, liikkuvuus, nopeus, voima ja taitavuuus.

a. Mitä mittaa ADL-mittari? ADL-mittarilla arvioidaan jokapäiväisistä perustoiminnoista selviytymistä; peseytymistä, ruokailua, pukeutumista, ws:ssä käyntiä, virtsan ja ulosteen pidätyskykyä ja liikkumista.

b. Mitä IADL-mittari? IADL-mittarilla mitataan suoriutumista välineellisistä päivittäisistä toiminnoista; puhelimen käyttö, kaupassa käynti, ruoan laitto, taloustöitä, pyykin pesua, kulkuvälineillä liikkumista, rahan käyttöä ja lääkkeiden kanssa toimista.

Mitä tarkoitetaan psyykkisellä toimintakyvyllä?
Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan tunteiden, toiminnan ja ajatusten hallintaa.

Mitä sosiaalisella toimintakyvyllä?
Sosiaaliseen toimintakykyyn luetaan ihmisten kanssa toimimisen taito ja vuorovaikutustaidot.

Mitä hengellisellä toimintakyvyllä?
Hengellinen toimintakykyyn luetaan moraaliset ja uskonnollisen periaatteet. Mielenrauha, uskonnollisuus, maailmankuva ja itsensä hyväksyminen kuuluvat tähän.

Verenkiertoelimistön toiminta ja sairaudet

Miten hoitajana tarkkailen verenkiertoelimistön toimintaa? Mitä huomioin, mitä seuraan?

Tarkkailla täytyy:

-Potilaan omat tuntemukset: Keskustelen voinnista ja hänen tuntemuksistaan asiakkaan kanssa esim. RR:ään liittyvät huimaus ja päänsärky, sydämen toimintaan oudot tykytykset ja kivut.

-Verenpaine, RR: Mitataan verenpainemittarilla (olemassa paljon erilaisia, sekä erilailla toimivia). Tulee huomioida että RR:ään vaikuttaa ruokailu, liikunta, tupakointi, alkoholi, asento, mittausaika sekä olosuhteet. Huomioi että mittari ei välttämättä näytä oikeaa lukua jos esimerkiksi asiakas on levoton, juttelee, mitattavan jalat ovat päällekkän, mittarin letkut ovat solmussa tai väärässä paikassa.

-Ihon lämpö, väriä: Tarkkailen ihoa sen väristä ja tunnustelen sitä, hyvässä verenkierrossa iho on hieman punertava ja lämmin, huonossa sinertävä ja viileä, kuoliossa kylmä ja mustan tai tummanruskean sävyinen.

-Pulssi: Pulssia voi seurata tunnustelemalla kädellä, kuuntelemalla tai verenpainemittarilla. Huomioida tulee erilaiset kivut, levoton olo, fyysinen rasitus, kuume tai vaikkapa pelko, koska ne saattavat nostaa pulssia. Pulssia mitatessa tulee huomioida sykähdysten suuruus, millaisia ne ovat, esim. heikkoja, voimakkaita tai normaaleita.

-Sydämen sähköistä toimintaa: Seurataan sydänfilmillä.

Palveluohjaus

-Palveluohjaus on työtä, jossa asiakkaan arjesta yritetään tehdä hyvä ja toimiva.

-Asiakasta ohjataan erilaisiin palveluihin.

-Mietitään ja suunnitellaan yhdessä mistä asiakkaalle sopivia palveluja saisi, miten niitä hankitaan ja miten ne sovitetaan yhteen. = palvelusuunitelma

-Tavoitteena löytää asiakkaalle  parhaiten sopivat palvelut tilanteiden mukaan.

-Palveluohjaaja seuraa, että palvelujen käyttö ja asiat sujuvat suunnitelmien mukaisesti.

-Palveluohjausta käyttävät esim. vammaiset ihmiset, ihmiset jotka tarvitsevat eri palveluita samaan aikaan sekä henkilöt ja perheet ketkä tarvitsevat apua oman itsenäisen elämänsä vahvistamisessa.

-Palveluohjaajana voi toimia sosiaali- ja terveydenhuollon tai muun sosiaaliturvan ammattihenkilö.