Ahdistus ja fobiat

Ahdistus on normaali ihmisen tunne, silloin se on lyhytaikaista. Ahdistus voi jatkua myös pitkään, jos tilanne ei ole hallinnassa tai siitä ei näy poispääsyä. Ahdistus tuntuu kehossa, se ilmenee negatiivisina tunteina ja ajatuksina ja saattaa haitata vakavasti arkea. Siihen voi myös liittyä tuskaisuutta, pelokkuutta, paniikkioireita, huolestuneisuutta ja unihäiriöitä. Ahdistuksen kohde on usein hieman epämääräinen, toisinkuin pelon kohde on usein selkeä.
 Ahdistuksesta kannattaa huolestua jo varhaisessa vaiheessa ja hankkia apua. Ahdistuneisuushäiriöt ovat lieviä mielenterveydellisiä häiriöitä. Nämä häiriöt ovat hieman yleisempiä naisilla kuin miehillä.
Ahdistushäiriöt voivat johtua esim. tietyistä lääkeainesta, perinnöllisyydestä, traumasta, ympäristötekijöistä tai mielenterveysongelmista. Se voi olla myös yksi skitsofrenian oire.

Fobia  on tilanteisiin tai kohteisiin liittyvä todellisen uhan olemassaoloon perustumaton pelko tai kammo, joka aiheuttaa ahdistusta jota ei pysty hallitsemaan. Fobiat luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin. Fobioiden jaottelussa on kaksi tärkeää osaa. Ensimmäisessä fobiat kehittyvät jonkin lapsuuden aikaisen tapahtuman vuoksi, siinä syynä voivat olla tapa ajatella, tuntea, käyttäytyä tai myös tietämättömyys. Toisessa fobia alkaa kehittyä ehdollistumalla. 
Fobiat jaetaan kolmeen ryhmään: yksittäiset fobiat esim. eläinfobia, sosiaalinen fobia ja agorafobia eli avoiminen paikkojen tai tilojen kammo. Myös käärme, pisto ja kummituskammo ovat hyvin yleisiä. 
 Fyysisiä oireita voivat olla muun muassa vapina, hikoilu, huimaus, sydämen tykytys, punastuminen sekä ripuli. Psyykkisiä oireita taas ovat muun muassa voimakas halu paeta tilanteesta, kyvyttömyys hallita fyysisiä oireita, jännittäminen sekä unettomuus.
Nykyisin fobioita voidaan hoitaa erilaisilla kursseilla, joilla pyritään voittamaan esimerkiksi pelko lentämistä tai sosiaalisia tilanteita kohtaan. Harvat kuitenkin hakeutuvat hoitoon, sillä fobiat ovat yksittäisiä, eivätkä vaikuta arkielämään negatiivisesti. Hoitoon hakeudutaan, kun fobia konkreettisesti vaikuttaa elämään.

Hoitajan turva 5.4. tehtävä

Mitä tarkoitetaan ammattitaudilla?
-Sairaus johtuu pääasiallisesti jostakin fysikaalisesta, biologisesta tai kemiallisesta tekijästä työpaikalla.

Mitä esimiehesi voi ilmoittaa Valviraan tai poliisille?
-Jos on syy epäillä että työntekijä vaarantaa oman, muiden työtovereiden tai potilaitten turvallisuuden. Tai vaikka päihde- ja mielenterveysongelma.

Millaisia henkilösuojaimia käytetään?
-Esim hanskoja, turvakenkiä, hengitysmaskeja, kasvosuojia,essuja, kaapuja, hiussuojia tms.

Millaiset ovat henkilöstömitoitukset ikäihmisten hoidossa?
-Ehdoton vähimmäismäärä on tehostetussa palveluasumisessa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja osastojen pitkäaikais hoidossa 0,60 - 0,70

Entäs kouluterveydenhoidossa ja neuvoloissa?
-Kouluterv.hoidossa yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 600 koululaista kohden.

Millaiset henkilöstömitoitukset ovat varhaiskasvatuksessa?
-Alle 3-v ryhmässä kork.12 lasta, 1 kasvattaja/4lasta
-Yli 3-v ryhmässä kork. 21 lasta 1 kasvattaja/7 lasta
-Yli 3-v ryhmässä osapäivähoidossa 1 kasvattaja/13 lasta

Miten toteutetaan kameravalvontaa?
-Sitä toteutetaan täysin lain sallimin tavoin.

Millaisia työntekijän rokotuksia on terveydenhoitopuolella?
-Kausi-influenssa rokotukset
-MPR-rokotukset
-vesirokkorokotukset
-hinkuyskärokotukset
-hepatiitti rokotukset

Minkälaisia menettelyohjeita on väkivaltatilanteiden varalta?
-Väkivaltatilanteita varten on kirjoitettu ohjeita ja suunnitelmia. Mutta tärkeintä on pysyä rauhallisena ja pitää aina huoneesta ulospääsymahdollisuus avoinna. Jos tilanne on erittäin vakava, niin hätävarjelu on sallittua. Väkivaltatilanteista tulee aina täyttää Haipro ilmoitus.

Kuinka omavalvontaa toteutetaan?
-Se pitää olla näkyvillä. Valvira antaa määräyksiä omavalvontasuunnitelmasta, sen sisällöstä ja sen laatimisesta sekä seurannasta. Palvelun tuottajan on seurattava sen toteutumista.

Kuinka toimitaan sisäilmaepäilyssä?
-Sisäilmaongelmat on ratkaistava suunnitelmallisesti. Epäily pitää ilmoittaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan pitää ruveta selvittämään asiaa ja poistettava ongelma. Työnantajan pitää myös varmistaa työntekijöiden terveys.

Mitä tarkoittaa työkykyneuvottelu?
-Kun työntekijä on saanut kelalta sairaspäivärahaa 90 arkipäivän ajan, viimeistään silloin työterveyshuollon on järjestettävä työnantajan ja työntekijän kanssa työkykyneuvottelu. Siinä pohditaan onko kyseinen henkilö kunnossa jatkaakseen töitä.

Kuinka työnantajan tulisi toimia työpaikkakiusaamistilanteessa?
-Selvittää asia kaikkien osapuolten kanssa.

Mitä tarkoittaa työpaikkakiusaaminen?
Sopimatonta, työyhteisöön kuuluulumatonta, hyvän tavan vastaista käyttäytymistä.

Kuinka voidaan ehkäistä työpaikkaväkivaltaa? 
-Erilaisilla teknisillä järjestelyillä ja työturvallisuusohjeilla.

Mitä tarkoitetaan työtapaturmalla?
-Se on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama ja työntekijän loukkaantumiseen johtava tapahtuma työssä.

Mikä on varhaisen tuen malli?
-Sillä pyritään palauttamaan työntekijän työkyky ja ehkäisemään työkyvyttömyys.

Työsuojelun yhteistoiminta-tehtävä 5.4

1. Työsuojeluhenkilöstö
a. selvitä milloin työpaikalla tarvitaan työsuojelupäällikkö
Työsuojelupäällikkö toimii työnantajan edustajana työpaikan työsuojeluyhteistoiminnassa. Työsuojelupäällikkön tehtäviä on: avustaa työnantajaa työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa, yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa, yhteistoiminnassa työterveyshuollon ja muiden työsuojelun asiantuntijoiden kanssa ja toimia työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi, kehittää työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla , osallistua työsuojelutoimikunnan kokouksiin ja osallistua työsuojelutarkastuksiin.

b. työsuojeluvaltuutettu
työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työpaikan työsuojeluyhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin.

c. työsuojelutoimikunta
Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt.

2. Millaisia asioita käsitellään työsuojelun yhteistoiminnassa?
Työpaikan toimintatavat, työn järjestelyt, työturvallisuuteen liittyvät selvitykset, työhön vaikuttavat suunitelmat, työsuojelun tavoitteet, työhyvinvointiohjelmat ja tilasto ja seurantatiedot.

3. Kuinka järjestetään työsuojeluvaalit?

Vaalissa valitaan henkilöstön edustajat työsuojelun yhteistoimintaan - työsuojeluvaltuutetut ja heille varavaltuutetut sekä tarvittaessa lisäjäsenet työsuojelutoimikuntaan ja työsuojeluasiamiehet.

Työnantaja nimeää omat edustajansa työsuojelun yhteistoimintaan.

Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluvaaliohjeet tarjoavat ohjeistusta työsuojeluvaalien järjestämiseen.

4. Mitä asioita voidaan sopia
a.valtakunnallisesti 
esim. työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan toimikaudesta

b. paikallisesti 
työsuojelutoimikunnan toimikaudesta, ja valtuutetun kahta kalenterivuotta lyhyemmästä toimikaudesta. Voidaan myös perustellusta syystä sopia työsuojeluvaltuutetun toimikauden pidentämisestä neljäksi vuodeksi.

Työterveys

1. Mitä tehtäviä on työterveyshuollolla ?
Se huolehtii yhdessä työpaikan kanssa työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpidosta ja työn turvallisuudesta. Työterveyshuollon tehtäviä ovat mm. työn vaarojen ja kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi, työterveyden edistys, toimintakyvyn arviointi ja tuki, ammattitautien ja työperäisten sairauksien toteaminen sekä niiden ennaltaehkäisy ja seuraaminen, työtapaturmien torjunta, sairauksien hoito, työhön paluun tukeminen, kuntoutuksen ohjaus sekä neuvonta ja ohjaus.

2. Kuinka työterveyshuoltoa voidaan järjestää ?
Työterveyshuollon järjestäminen on esimiehen velvollisuus. Voidaan järjestää terveyskeskusten työterveyshuollosta, kunnallisten liikelaitosten ja osakeyhtiöiden työterveyshuollosta, työnantajien yhteisiltä työterveyshuoltoasemilta, lääkärikeskusten työterveyshuollosta. Työnantaja voi myös itse tuottaa työterveyspalvelut henkilöstölleen.

3. Mitä tarkoittaa työkyvyn tuki ?
Se tarkoittaa työntekijöiden työkyvyn ja terveyden edistämistä sekä ylläpitoa koko työuran ajan sekä työssä jatkamisen tukemista työkyvyttömyyden ehkäisyn kautta.

4. Mitä ovat ammattitaudit ja työperäiset sairaudet ?
Nämä sairaudet ovat aihetuneet pääasiallisesti jostakin työssä olevasta asiasta.
Työperäisissä sairauksissa työhön liittyvillä tekijöillä on osansa, mutta se ei ole sairauden pääasiallinen aiheuttaja. Ammattitaudeissa niiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva tekijä.

5. Mitä erityistä on työoloissa raskauden aikana ?
Työterveys antaa ohjausta ja neuvontaa raskauden aikaiseen työntekoon. Työolosuhteiden turvallisuus pitää aina arvioida raskauden kannalta. Raskauteen liittyvistä tekijöistä säädetään EU lainsäädännössä, työsopimus- sekä työturvallisuuslaeissa sekä kelan erityisäitiysrahaa ohjaavassa valtioneuvoston asetuksessa.

6. Millaisia työntekijöitä kuuluu työterveyshenkilöstöön ja millaisia toimenkuvia heillä on ?
Työterveydessä työskentelee työterveyshoitajia, työterveyslääkäreitä, työfysioterapeutteja sekä työterveyspsykologeja. 

7. Millaisia ohjeita on sairaaksikirjoittamisessa ?
Siihen on tehty käsikirja jonka on julkaissut Ruotsin sosiaalihallitus.

8. Millaisia ohjeita työterveyshuolto antaa infektioihin ja pandemioihin ?
Sosiaali ja terveysministeriö ylläpitää varautumissuunnitelmaa influenssapandemiaa varten. 
Työterveyslaitos toimii asiantuntijalaitoksena työhön liittyvän influenssatartunnan riskinarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti työterveyshuollon osalta.