Mitkä ovat mielenterveyden peruspilarit? Terveelliset elämäntavat, tunteet, hyvät ihmissuhteet, itsetuntemus, itsearvostus, hyväksyntä, arjen hyvät valinnat, turvaverkko, kuulluksi tuleminen tms.

Kuinka voi motivoida asiakasta parempaan mielenterveyteen? Motivoida kunnosta huolehtimiseen, arjen rytmitykseen, monipuoliseen ravintoon, lepoon, rentoutumiseen, mukavaan tekemiseen, ihmisten kohtaamiseen ja todellisuuden hyväksymiseen.

Voiko mielisairaalla olla mielenterveyttä? Mielisairaus ja mielenterveys tarkoittavat eri asioita. Ihmisellä voi olla mielen hyvinvointia sairauksista riippumatta.

Syrjäytyminen

Syrjäytymisen taustalla voi olla aikuisella tai nuorella esim. pitkittynyt työttömyys, huono koulutus tai se on keskeytynyt, huono taloustilanne, opiskelijoilla luottohäiriöt, tai jos hän ei löydä kesätöitä, sairaus, omilleen muutto, perheen perustaminen, päihteet tai vaikkapa kriisitilanteet. Syrjäytymistä kohtaa nykyään paljon ja se on yleistynyt.
Syrjäytynyttä ja hänen mahdollisia läheisiään pitäisi tukea mahdollisimman paljon. Nuorilla yritetään opettaa elämänhallintataitoja sekä motivoida ja innostaa kouluttautumaan ja käymään töissä. Syrjäytyneille ja vaarassa oleville järjestetään työpajatoimintaa ja ehkäisevää nuorisotyötä, tuetaan opiskeluissa sekä innostetaan harrastamaan ja liikkumaan. Omalla paikkakunnallani on ehkäisevää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa sekä paljon harrastemahdollisuuksia.

Lääkinnällinen kuntoutus

Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteina on ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat kuntoutumista koskeva ohjaus ja neuvonta, kuntotustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävä tutkimus ja toimintakykyarviointi, kuntoutusjaksot, kuntoutusohjaus ja terapiat:

fysioterapia: ylläpitää ja parantaa fyysistä toimintakykyä ja liikkumista. Yleensä fysioterapialla hoidetaan sairauden, tapaturman, ikääntymisen tai synnynnäisen vamman aiheuttamaa toimintakyvyn huononemista.

toimintaterapia: Toimintaterapialla tuetaan asiakkaan päivittäistä elämää. Lapsilla terapiassa harjoitellaan taitoja lähemmäksi ikätasoa ja aikuisilla harjoitellaan itsenäisempää elämässä toimimista.

puheterapiat: Tarkoituksena auttaa puhe- tai kielihäiriöistä, parantaa vuorovaikutustaitoja ja lieventää ja ehkäistä puheen ja kielen häiriöitä. Terapialla hoidetaan esim. äänivirheitä, viivästynyttä kielellistä kehitystä, dysfasiaa, lukemisen- ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia ja änkytystä.

psykoterapia: Hoidetaan psyykkisiä ja mielenterveydellisiä ongelmia ja häiriöitä. Terapian tavoitteena psyykkisen terveyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävää tavoitteellista toimintaa.

neuropsykologinen kuntoutus: Keskittyy aivoijen ja psyykkisen toiminnan välisen suhteen tarkastelemiseen ja erityisesti aivoivaurioiden aiheuttamien muutosten tutkimiseen tietojenkäsittelyyn liittyvässä toiminnassa sekä käyttäytymisessä.  

sopeutumisvalmennus: Tavoitteena tukea vammaista henkilöä ja hänen lähiyhteisöään vammaisuuden tai sairauden aiheuttamissa elämänhallinnan ongelmissa.

kuntoutusohjaus: Kuntoutusohjaus on kuntoutujan ja hänen lähiympäristönsä tukemista, neuvontaa ja ohjausta kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista.

Muita terapioita ovat taideterapia, musiikkiterapia ja kirjallisuusterapia.

Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan syrjäytyneitä henkilöitä ja heidän paluutaan normaaliin elämään.

Tekijät: Heta ja Outi

17.2 tehtävä

1. Kuvaile ikääntymismuutoksia, mitä ne ovat?

Osa ikääntymismuutoksista näkyy ulkonäössä, osa toimintakyvyssä;

-lihasten väheneminen ja heikkeneminen (erityisesti alaraajoissa)
-nivelten liikkuvuuden väheneminen, liikkumattomuus nivelissä kasvaa, mikä vaikuttaa tavallisessa arjessa suoriutumiseen ja pärjäämiseen
-sydämen toiminta ja hapenottokyky heikkenee
-kuulo ja näkö heikentyvät huomattavasti
-luusto haurastuu (osteoporoosi)
-lyhytkestoinen muisti heikkenee, ja jos muisti ja älyllinen suorituskyky heikkenee paljon, on henkilöllä muistisairauksia
-pidätyskyvyn heikkeneminen (tuottaa ongelmia varsinkin muistisairailla, jotka eivät välttämättä tunnista tarpeitaan tai löydä wc:tä)


2. Mieti kuinka ikääntymismuutokset vaikuttavat toimintakykyyn? ja arjen toimintoimintoihin? kerro ainakin (vähintään) 3 esimerkkiä,kiitos!

1. Alaraajojen lihasten heikkeneminen, nivelten liikkuvuus, muistisairaudet ja huono näkö vaikuttavat paljon liikkumiseen. Esim. vessäkäynti. Kävely on hidasta ja varovaista, jalat eivät toimi enään kunnolla ja on vessahätä. Joskus vanhus voi yrittää kiiruhtaa vessaan eikä huomioi/näe ympäristöä ja kaatuu. Kaatuminen voi olla kohtalokasta, jos luut ovat hauraat. Vanhus ei välttämättä myöskään ehdi vessaan asti, varsinkin jos sinne on pitkä matka.

2. Luuston haurastuminen mahdollistaa helposti murtumille. Pienikin kaatuminen voi murtaa luun, puhumattakaan sängystä tippumisesta.

3. Muistisairaudet vaikuttavat suureen osaan toimintakyvystä. Vanhus ei välttämättä muista esim. päivän aikaisempia tapahtumia, tunnista läheisiään tai tiedä mitä kulloinkin pitäisi tehdä tai olla tekemättä. Hän ei osaa välttämättä tehdä päätöksiä, eikä osaa hahmottaa kokonaisuuksia. Muistisairauden ollessa paha, koko kognitiivinen toimintakyky voi hävitä ja vanhus tarvitsee kaikissa toimissaan apua.

Kasvatuksellinen kuntoutus

1. Kasvatuksellisella kuntoutuksella tarkoitetaan kasvatusta ja koulutusta erityisjärjestelyin vammaiselle tai vajaakuntoiselle. Eri keinojen avulla sillä halutaan saavuttaa yksilöllisyyden ja elämänhallinnan kehittymistä. Se on oikeastaan erityisopetusta ja vammaisten lasten varhaiskasvatusta sekä hoitoa. Siinä otetaan huomioon oppilaan yksilöllisen tuen tarve. Siinä sosiaalisista- ja kulttuurillisista esteistä pyritään pääsemään ylitse ja voittamaan ne. Jos kysymys on aikuisesta oppijasta, niin puhutaan "opinnollisesta kuntoutuksesta".  Tätä toteuttavat yleensä kunnat, erityisoppilaitokset, vammais- ja kansanterveysjärjestöt, erityishuollon kuntayhtymät sekä yliopistojen laitokset.

2. Erityispäivähoito on tarkoitettu vammaisille lapsille, koska he tarvitsevat erityistä hoitoa ja kasvatusta. Lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma lasten vanhempien, päivähoitohenkilöstön ja muiden lasta hoitavien asiantuntijoiden kanssa. Lapsille on olemassa päiväkodeissa erikoisryhmiä, mutta parasta on sijoittaa lapsi ihan tavalliseen päiväkotiryhmään. Alle 3-vuotiaat mieluummin perhepäivähoitoon tai pieneen ryhmään, jotta vältyttäisiin infektiosairauksilta, joille vammaiset ovat herkkiä. Lapselle voidaan hankkia oma avustaja ja normaaleissa ryhmissä lapsi näkee muidenkin lasten toimintaa, ottaa siitä mallia ja saa osallistua niihin.

3. Lapsi voi olla erityisryhmässä, tavallisessa pienennetyssä ryhmässä, perhepäivähoitajalla tai tavallisessa ryhmässä oman avustajan kanssa. Virroilla tavoitteena on lasten tuen tarpeen ja vahvuuksien tunnistaminen sekä niihin vastaaminen nopeasti. Lasten tarpeiden mukaan heille suunnitellaan omat tuki ja tukimuodot. Erityispäivähoidon tavoitteina Virroilla ovat; tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja vahvuuksia, ennaltaehkäista lapsen tuen tarpeiden syntymistä, tehdä perhelähtöistä yhteistyötä lapsen huoltajien kanssa, tehdä moniammatillista yhteistyötä sekä laatia lapsen toiminnan tueksi lapselle yksilöllinen toimintasuunnitelma. Myös kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii Virtain kaikissa päivähoitoyksiköissä.

Lähteet: wikipedia, thl.fi, Suomen cp-liitto ry, kuntoutusportti.fi, virrat.fi, kvh tietopankki

Ammatillinen kuntoutus

1. Mitä tarkoitetaan ammatillisella kuntoutuksella? 
Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan, että jos työntekijän sairaus uhkaa heikentää työkykyä, tai estää sitä, niin hänellä on oikeus saada ammatillista kuntoutumista työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja parantamiseksi. Ammatillista kuntoutumista järjestävät Kansaneläkelaitos, vakuutukset, työvoimaviranomaiset ja ammatilliset oppilaitokset.
2. Kerro seuraavista toimintatavoista:

- työpajatoiminta: Siellä järjestetään töitä palkkatuella, esim. työttömille, nuorille ja kehitysvammaisille.- uudelleen koulutus: Yleensä Kelan tukema, siinä kouluttaudutaan uuteen ammattiin.- työ- ja koulutuskokeilu: Tavallaan työharjoitteluita erilaisissa paikoissa ja siinä katsotaan miten työhön soveltuu.

3. Kerro oman kotikuntasi ammatillisen kuntoutuksen toimintatavoista, kuinka Virroilla, Kihniössä, Alavudella… tätä toteutetaan.

Virroilla on työpajoja; Ahjo, Karhunaskel

Lähteet: Kuntoutusportti, stm.fi, työeläke.fi, Kela

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat asiakkaina

Kotitehtävä

1. Lähihoitajan ammatillisen työn haasteet ja riskit,  jotka tulevat eteen työskentelyssä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kanssa?
2. Miten näitä työn mahdollisuuksia voi  kehittää? Entä kuinka riskejä ehkäistä?

Haasteet
-Asiakkaan motivaation säilyminen
-Asiakkaan hyvä tukeminen hänen tavoitteissaan sekä niiden saavuttaminen
-Toimintakykyinen arki asiakkaalle
-Hoidon laatu

Kehitys: Lähihoitajan pitää tulla hyvin toimeen asiakkaiden kanssa, ja olla sitkeä ja päättäväinen. Lähihoitajalla pitää olla hyvät vuorovaikutustaidot, moniammatillinen yhteistyö sekä pitkäjänteisyyttä ja lisäksi hyvä pettymysten sietokyky. Hoitajan pitää pitää asiakkaasta huolta, mutta myös itsestään.

Riskit
-Hoitajaan kohdistuva väkivalta
-Mahdolliset tapaturmat asiakkaan tupakoinnista tai päihteiden käytöstä
-Hoitaja vie työt ns."kotiin" ja miettiin niitä myös työajan ulkopuolella, mikä voi aiheuttaa hoitajan uupumisen

Ehkäisy: Hoitajalla on hyvä olla kokemusta työstä, sekä tietoa, jotta hän osaa hieman lukea asiakkaita, ja valmistautua mahdollisiin uhkaaviin tilainteisiin. Hoitajan pitää myös tuntea asiakkaitaan vähän, että tietää mitkä ongelmat/ riskitilanteet ovat asiakkaan kanssa mahdollisia. Hoitajan olisi hyvä pitää yllä työkykyä, jättää työn miettimiset vain töihin, levätä vapaa-ajalla ja harrastaa jotakin säännöllistä.

Mahdollisuudet
-Onnistumisen tunne
-Nähdä asiakas tyytyväisenä hoitojensa edistymiseen
-Voi oppia tuntemaan asiakkaansa hyvin ja ymmärtämään tätä ongelmissaan syvemmälti
-Uuden kokemuksen saaminen ja uuden oppiminen
-Hyvän palautteen saaminen työstä

3. Mieti ja pohdi mitä ajatuksia ja tuntemuksia itselläsi on päihde- ja mielenterveysasikkaiden hoidosta ja työskentelystä heidän kanssaan? 
Omia jaksamiseni vahvuuksia ovat, että teen työstäni mielekästä, joka tuntuu oikealle sekä hyvät perhe- ja kaverisuhteeni, harrastukset, lemmikkini ja se, että ymmärrän  levätä myös kunnolla. Osaan asettaa itselleni rajoja ja olen työpaikalla sosiaalinen. Jaksamisen riskit ovat mielestäni se, että saatan ruveta murehtimaan asiakkaan asioita myös vapaa-ajalla ja myös mahdolliset vuorotyöt, mutta saattaa olla myös että ei ja näihinkin on onneksi helpottavia ratkaisuja ja apuja sekä uskon, että työhön oppiessa ja tottuessa, oppii myös vuorotyöhön ja erottamaan työn ja vapaa-ajan. Huolehdin itsestäni työntekijänä lepäämällä hyvin, harrastamalla mielekkäitä aktiviteetteja, olemalla ystävien kanssa, syömällä hyvin ja elämällä terveellisesti sekä työssä tekemälläni työstäni mielekästä, ja tekemällä itselleni sopivia haasteita ja tavoitteita työhön.