Ravitsemushoito

1. Millä menetelmillä ravitsemustilaa arvioidaan? 
Ruuankäyttöhaastattelulla, syömistapakyselyllä, keskustelulla, kyselylomakkeella. Näistä tulee käydä vähintäänkin ilmi ruuan määrä, sen laatu, ajoitus iän mukaisesti, ruokailuasento ja ateriailmapiiri.

2. Mitä on tehostettu ravitsemushoito?
Sitä tarvitsevat potilaat, jotka ovat vajaaravittuja tai sen riskissä olevia, joilla energiantarve on suurentunut tai syödyn ruuan määrä on pieni. Tehostetun ravitsemushoidon keinoja ovat toiveruoat ja -välipalat, tehostettu ruokavalio, ruuan rikastaminen, täydennysravintovalmisteet tai letku/suonensisäinen ravitsemus.

3. Mitä asioita ravitsemushoidon toteutuksessa kuuluu henkilökunnalle?
Ruokailutilanteessa avustaminen, ruoankäytön seuranta. Henkilökunnan kuuluu huolehtia asukkaan ravitsemuksessa, jos asukas ei siihen itse kykene.

4. Miten hyvin suositeltavat ateria-ajat kokemustesi mukaan toteutuvat?
Ateria-ajat toteutuvat mielestäni kohtuullisen hyvin ainakin vanhainkodeissa ja laitosasumisessa. Eri osastojen välillä (erikuntoisten asiakkaiden kanssa) saattaa ruoka-ajat jonkinverran vaihdella ja esim. osastoilla jossa asukkaat ovat täysin avustettavia ja syötettäviä, aikaa kuluu tottakai enemmän, jolloin ruoka-ajat venähtävät.

5. Kokoa muistilista aiheesta millaista on hyvä ravitsemusohjaus ja mitä se ohjaajalta vaatii?
Ravitsemusohjaus on oikeaoppista ja noudattaa ravitsemussuosituksia. Lähtökohtina on sairauden ravitsemushoito, asukkaan tarpeet ja toiveet, muutosvalmius, ruokailutottumukset ja elämäntilanne. Ohjauksen tavoitteena on tukea asiakkaan kykyä ottaa vastuuta terveydestään ja ja sairautensa hoidosta sekä antaa tähän valmiuksia. Edellyttää ohjaajalta perehtyneisyyttä ravitsemushoitoon ja ravinnonsaannin arviointiin. Hänellä täytyy  olla tietoa sairauksista, niiden hoidosta ja ohjausmenetelmistä sekä tulee olla asiakaslähtöisen vuorovaikutuksen taitoja.


6. Millä tavalla olen osallistunut työpaikoissani seurantaan ja kirjaamiseen? Onko siitä ollut hyötyä ravitsemustilan kohentamiseksi?
Täysin sänkyyn hoidettavilla potilailla ravitsemushoidon seuraaminen on haastavaa. Seurantaa yritetään toteuttaa, mutta saattaa olla että asukkaan puhekyky on heikkoa tai sitä ei ole enään ollenkaan. Silloin täytyy yrittää päätellä ilmeistä ja elehdinnästä. Painoa on myös osalla vaikea tarkkailla, muuten kuin silmämääräisesti, koska puntarille nostaminen saattaa olla erittäin haastavaa tai mahdotonta. Arvioimme ja kirjaamme havaintoja; onko lihonut tai laihtunut, onko juonut huonosti/hyvin tai syönyt huonosti/hyvin. Jos asukaan syönyt on ollut esim. huonoa, niin sen näkee kirjauksista ja näin siihen voidaan puuttua, esim. rikastaa ruokavaliota tai antaa täydennysravintovalmisteita ja tottakai kirjauksilla ja havainnoilla on merkitystä, niillä on saatu kohennettua asukkaan  ravitsemustilaa monesti.